Ensimmäisessä osassa tutustutaan työn kannalta keskeisiin ilmiöihin kuten arvon käsitykseen ja liiketoimintaan, ja puhutaan asuntomarkkinoiden luonteesta ja rakennusliikkeiden liiketoiminnasta. Ensimmäinen osa tarjoaa työkaluja arvioida arkkitehtien liiketoimintaa ja rakennusalan haasteita. Nykytilanteen analysointi on lähtökohta uuden liiketoiminnan suunnittelulle.

Toisessa osassa kysytään, miksi tarvitsemme muutosta. Kysymystä katsotaan arkkitehtien aseman, rakennusliikkeiden arvokäsityksen ja alaa kohtaavien kansainvälisten vaikeuksien kautta. Osiossa käsitellään myös muuttuvaa arvonluontia ja kulutuskäyttäytymistä. Tarkoituksena on pohtia arkkitehtuurin kaupallista potentiaalia.

Julkaisun kolmannessa osassa esitellään uusi liiketoimintaidea. Konseptia kutsutaan alustatalouskonseptiksi. Konseptilla etsitään edellytyksiä paremmalle suunnittelulle, joka nostaisi suomalaisen asuinrakentamisen tasoa. Se perustuu suunnittelun vahvaan tuotteistamiseen ja alustatalouden mahdollistamaan rakennussuunnittelun tehokkaaseen jakeluun. Keskeistä on luoda ympäristö suunnittelun arvon myymiselle ja todellisten asiakkaiden eli käyttäjien kohtaamiselle.
‍
Organisoitumalla uudella tapaa ja vaikuttamalla aktiivisesti markkinoihin voidaan vaikuttaa niin asuntomarkkinoiden kehitykseen, kuin arkkitehtien liiketoiminnan kannattavuuteen. Alustatalouskonseptissa arkkitehdit valjastetaan vastaamaan kuluttajien tarpeisiin ja kuluttajat sidotaan voimavaraksi markkinoiden muutokseen. Arkkitehtien täytyy luoda kysyntää ja herättää mielenkiintoa kuluttajissa. Samalla konsepti muuttaa suunnittelun ja rakentamisen prosessia ja luo uusia tapoja harjoittaa arkkitehdin työtä.

Työn näkökulma rakentamisen laatuun on arkkitehtoninen. Suomessa nykyaikainen asuinrakentaminen on turvallista, terveellistä ja toimivaa. Ongelmia on kuitenkin muun muassa asuinrakentamisen kaupunkikuvallisuudessa, suunnitteluratkaisujen tilallisuudessa, materiaalisuudessa ja yleisessä arvokkuudessa. Onnistuessaan arkkitehtuurilla on kyky ikuistaa ja elävöittää ihmisten arkea ja kulttuuria. Se on enemmän kuin osatekijöidensä – rakennusosien ja ominaisuuksien – summa. Onnistuessaan arkkitehtuuri luo uusia merkityksiä.
‍
Sama ajattelu jatkuu arkkitehtien työpanoksen arvottamiseen. Arkkitehtitoimisto voi menestyä taloudellisesti tai laadullisesti. Laadullisella menestyksellä tarkoitettaan visionääristä ja kunnianhimoista suhtautumista suunnitteluun. Asuntosuunnittelussa toimistot menestyvät harmillisen harvoin molemmissa. Hyvä taloudellinen tilanne, riittävät katteet, ja yrityksenä kasvaminen tarkoittaa monesti rakennusliikeystävällisten kohteiden suunnittelua. Suosio rakennusliikkeiden keskuudessa asettaa toimiston usein perustellusti ammattikunnan sisällä kyseenalaiseen valoon.

Vaihtoehtoja asuntosuunnittelun kehittämiselle on muitakin. Rakentamisen laatua voi kehittää erilaisten laadullisten kilpailujärjestelmien, lainsäädännön ja kaavoituksen tai vaikutusviestinnän kautta. Toimiva ratkaisu olisi myös arkkitehtien työn vahvempi auktorisointi rakentamisen säätelyn sijaan 1. Useaa näistä vaihtoehdoista on kuitenkin sovellettu jo pitkään, tai niitä ei olla päästy toteuttamaan täysimääräisesti, jolloin ne eivät ole saaneet aikaan muutosta rakentamisen kulttuurissa. Aalto-yliopiston yliopistolehtori Antti Pirinen kirjoittaa: ”Kaavoitus ja rakennussäädökset takaavat periaatteessa asuinympäristön kaikille sopivan laadun, mutta myös vaikeuttavat tarjonnan erilaistamista.” 2 Siksi työn näkökulma on yksin liiketoiminnassa, joka kaipaa rohkeita avauksia.

Vaikka työssä suhtaudutaan paikoittain kriittisesti rakennusteollisuuteen, on selvää, että arkkitehti ei pärjää yksin. Asiakkaalle rakennuksen arvo syntyy vasta rakennuksen valmistuttua. Siksi arkkitehtien ja rakennusteollisuuden yhteistyö on tärkeää. Työn tarkoitus on herätellä arkkitehtejä miettimään merkitystään rakennusteollisuudessa.

Ajatus alustatalouskonseptista on syntynyt perehtyessäni arkkitehtuurin opintojen ohessa liiketalouteen, erityisesti markkinointiin ja liiketoiminnan innovointiin. Työn valmistelun yhteydessä tutustuin tuotteistamiseen ja rakennusteollisuuteen. Alustatalouskonsepti jakautuu kerrostalo- ja pientalosuunnitteluun. Työssä alustatalouskonseptia sovelletaan kuitenkin vain pientaloihin, sen yksinkertaisempien lähtökohtien takia. Yksityiskohtainen esittely on tarpeen, jotta konseptin arviointi olisi mahdollista.

Diplomityö syntyi neljän kuukauden aikana kevätlukukaudella 2021.  Työ on julkaistu ensisijaisesti osoitteessa arkkitehtialustataloudessa.com ja sen ote on esseistinen. Verkkosivut mahdollistavat konseptin kehittämisen tulevaisuudessa ja sivuille on rakennettu keskustelualusta ideasta syntyvälle keskustelulle.

Ajatteluani ovat kehittäneet ja haastaneet lukuisat asiantuntijat työprosessin aikana: Suomen arkkitehtiliiton erityisasiantuntija arkkitehti Pia Selroos, arkkitehtitoimistojen liiton puheenjohtaja Kalle Euro, Tampereen yliopiston tuntiopettajat ja arkkitehdit Teemu Hivilammi sekä Eric Rawlins, Tampereen ammattikorkeakoulun yliopettaja, tohtori Jussi Savolainen ja tilasuunnitteluun ja palvelumuotoiluun erikoistunut Aalto-yliopiston yliopistolehtori, tohtori Antti Pirinen. Työn ohjasivat Tampereen Yliopiston arkkitehtuurin yksikön rakennusopin professori Markku Karjalainen ja tuotantotalouden professori Leena Aarikka-Stenroos. Siitä kiitos kuuluu jokaiselle.