Suunnittelun ja rakentamisen prosessi

Pyyhkäise vasemmalle ja oikealle
Pientalon tai vapaa-ajan asunnon suunnitteluprosessi esitellään kolmessa osassa: suunnittelu, myynti ja rakentaminen.

Prosessikaaviot etenevät vasemmalta oikealle, alkaen suunnittelijan ideasta ja päättyen valmiiseen rakennukseen. Kaavioissa valkoisella merkityt kohdat ovat alustayrityksen vastuulla, sinisellä merkityt ovat suunnittelijan osuuksia, punainen väri kuvaa asiakasta ja vihreä väri merkitsee alustan ulkopuolisten toimijoiden tehtäviä.

Kaavioita pääsee katsomaan seuraavassa luvussa lähemmin sivun oikeasta laidasta löytyvällä suurennuslasityökalulla.

Suunnittelu

Suurennuslasi
1. Suunnittelijan idea
Arkkitehdille idea pientalon suunnitelmasta voi syntyä eri tilanteissa.

Kokeneella suunnittelijalla voi olla pidemmän aikaa kehittynyt visio, jota ei ole päässyt uransa aikana toteuttamaan. Ideat voivat syntyä myös sivutuotteina: arkkitehdilla on saattanut jäädä käyttämättä arkisten suunnittelutehtävien yhteydessä syntyneitä suunnitelmia. Vastavalmistunut arkkitehti saattaa haluta suunnitella pientalon kehittääkseen itseään ja portfoliotaan. On myös arkkitehtejä, joiden oma arkkitehtoninen tyyli ei syystä tai toisesta saa kannatusta toimistojen puolella, ja heillä on halu päästä toteuttamaan itseään.

Alustatalouskonsepti mahdollistaa kaikenlaisten suunnitelmien realisoitumisen; olivat ne konseptin alustalle varta vasten suunniteltuja tai pöytälaatikkoon vuosiksi unohtuneita suunnitelmia.
Suunnittelurauha
Kaikki alkaa hyvästä ideasta. Vaikka ideoiden syntymistä voi edesauttaa esimerkiksi hakemalla inspiraatiota, todelliset oivallukset eivät synny pyynnöstä tai paineesta. Alustatalouskonsepti kerää nousevat ideat ja antaa arkkitehdeille tilaa toteuttaa niitä.

Alustayritys ei puutu arkkitehdin suunnitteluprosessiin tai suunnitelmien sisältöön, koska toimintaa ohjaa arkkitehtien oma näkemys ja kokonaisvaltainen ote suunnitteluun. Alustan tavoittaessa poikkeuksellisen laajan asiakaskunnan uskotaan jokaisen suunnitelman löytävän asiakkaansa.
Suunnittelu ilman asiakasta
Alustatalouskonsepti mahdollistaa uuden suunnittelumahdollisuuden eli rakennusten suunnittelun ilman olemassa olevaa asiakasta. Arkkitehdit ovat tehneet historiallisesti jonkun verran pöytälaatikkosuunnitelmia haastaakseen itseään tai kerätäkseen suunnitelmia portfolioon. Rakentamattomia suunnitelmia on silti pidetty vähemmän arvokkaana.

Alustakonseptin kohdalla täytyy kuitenkin muistaa, että vaikka suunnitelmalla ei ole suunnitteluvaiheessa asiakasta, on sen aina kohdennettu jollekulle ja se myös tulee saamaan asiakkaan. Asiakaston suunnittelu antaa kuitenkin joitain vapauksia ja mahdollistaa kirkkaimpien visioiden toteuttamisen.
2. Alustavat piirustukset vai vanha toteutumaton suunnitelma
Arkkitehti tuottaa ideasta viimeistellyt luonnostasoiset kuvat tai piirrokset. Suunnitelmista esitellään esimerkiksi pohjat, julkisivut ja muutamia visualisointeja. Tärkeää on ilmentää kirkasta ideaa, tilallisuutta ja materiaalisuutta sekä suunnitelman luonnetta. Arkkitehdin on osoitettava myös ymmärrystä suunnitelmaan liittyvien detaljien toteutuksesta.
3. Haku alustalle
Suunnitelmia haetaan alustalle erillisten hakujen kautta. Haut mahdollistavat suunnitelmien harkitun julkaisun ja vaikuttavan markkinoinnin. Verkkokaupan tarjontaa kannattaa kasvattaa hallitusti, miettien myytävissä olevia tuotteita suhteessa toisiinsa ja koko tarjontaan.

Todennäköisesti alustan toiminnan alkuaikoina hakuja toteutettaisiin hyvin harkitusti, esimerkiksi kerran vuodessa. Myöhemmin hakuja voitaisiin toteuttaa useammin tai luopua niistä kokonaan. Suunnitelmia voitaisiin myös pyytää valituilta arkkitehdeiltä tai työryhmiltä. Tällöin suunnittelijat ikään kuin suunnittelisivat malliston juuri alustaa varten.
4. Raati valitsee suunnitelmat
Raati valitsee kiinnostavimmat ideat. Valintoihin vaikuttavat suunnitelmien taso ja alustan sen hetkinen tarjonta. Kaikkia suunnitelmia ei voi siis hyväksyä - ainakaan samalla hakukierroksella.

Raadin vastuu olisi alustan ja ammattikunnan kannalta merkittävä. Toiminnan pitäisi olla läpinäkyvää, sosiaalisesti vastuullista ja edustaa ammattikunnan ääntä. Raati voisi koostua alustayrityksen omista suunnittelijoista ja asiantuntijoista sekä vierailevista arkkitehdeistä.
5. Suunnitelman toteutussuunnittelu
Valintojen jälkeen ideat palaavat suunnittelijoiden työpöydille. Seuraa suunnitelmien myynnin työläin ja tärkein vaihe: toteutussuunnittelu. Suunnitelman pitää olla toteutussuunnittelun jälkeen rakennettavissa, mikä tarkoittaa, että se viimeistellään yksityiskohtia myöten. Suunnitelmista jätetään kuitenkin tekemättä kohdat, jotka ovat täysin riippuvaisia myöhemmästä rakennusympäristöstä, esimerkiksi alapohjat.

Suunnittelijoille tarjotaan tukea alustalta. Tukipalvelut ovat tärkeä osa alustayrityksen arkkitehdeille antamaa arvolupausta. Apua on kolmenlaista: suunnittelijoille kohdennettuja ohjeita, konsultointia alustayrityksen rakennusinsinööreiltä ja standardoituja suunnittelu-, asiakirja ja tietomallipohjia. Lisäksi suunnittelijat voivat verkostoitua keskenään ja sitä kautta tukea toistensa työskentelyä. Myös alustan ulkopuolisille rakennusinsinööreille voi avata oman portaalin alustalle, jossa he voivat myydä arkkitehdeille tuntipohjaisesti konsultointia.

Suunnittelun aikajänne vaihtelisi varmasti suunnitelman ja suunnittelijan mukaan, ja se pitäisi huomioida koko toiminnassa. Suunnittelijoiden kanssa voitaisiin sopia tavoiteaikoja suunnitelmien valmistumiselle.

Alustatalouskonseptin alkuaikoina suunnittelua tehtäisiin päätoimisen työn ohella, jolloin siihen käytössä oleva aika olisi suhteellisen pieni. Myöhemmin osa arkkitehdeista voisi rakentaa elinkeinonsa alustan kautta tapahtuvalle myynnille, jolloin suunnitteluun voisi suhtautua kokopäivätyönä. Joka tapauksessa alustan henki olisi suunnittelijan omia aikataulua ja rutiineja kunnioittava. Suunnittelija on alustayritykseen nähden itsenäinen yrittäjä, joka vastaa toiminnastaan itse.

Kaiken kaikkiaan toteutussuunnitteluvaihe tuskin on yksivaiheinen prosessi, joka tulisi kerralla valmiiksi. Suunnitteluidea voi myös kehittyä tai muuttua toteutussuunnittelun aikana. Tärkeää olisi rakentaa olosuhteet, joissa suunnitelma kehittyy ideasta rakennussuunnitelmaksi suunnittelijan ja alustan luoman yhteisön ja sisäisen tietotaidon avulla.
Tuotesijoittelu
Suunnitteluun voisi kerätä pääomia tuotesijoittelulla. Tuotesijoittelu tarkoittaisi valittujen rakennusosien tai materiaalien hyödyntämistä suunnitelmassa. Pientalo voitaisiin suunnitella toteutettavaksi esimerkiksi yhteistyöyrityksen hirsillä tai ikkunoilla. Yhteistyöstä sovittaisiin erikseen suunnittelijan kanssa.

Korvauksena tuotesijoittelusta yritys maksaisi suunnittelijalle erillistä korvausta jo suunnitteluvaiheessa, jolloin suunnittelua voisi tehdä pidempään ja huolellisemmin.

Suunnitelmia markkinoitaisiin myöhemmin valittujen rakennusosien kanssa. Asiakasta ei kuitenkaan velvoitettaisi ostamaan tai käyttämään valittuja rakennusosia, vaan suunnitelmaa myytäisiin edelleen vapaasti. Rakennusteollisuuden toimijat ostaisivat siis ensisijaisesti mainospaikkoja. Asiakkaan suuntaan valintoja olisi kuitenkin luonteva perustella niiden mahdollisen ainutlaatuisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden kautta. Siksi olisi todennäköistä, että asiakas valitsisi valitut rakennusosat rakennuttamisen yhteydessä.
Valittuun hintatasoon suunnittelu
Yksi alustakonseptin haasteista on, että arkkitehtia eivät rajoita suunnitteluvaiheessa mitkään taloudelliset tekijät. Arkkitehti saattaakin menettää ymmärryksen suunnitelman toteuttamisen kustannuksista.

Suunnittelua voitaisiin tehdä siksi myös hintalähtöisesti. Ikea on tullut tunnetuksi hintalähtöisestä huonekalusuunnittelustaan: jokaiselle suunnittelijalle annetaan hinta, jonka puitteissa tuote on suunniteltava. Tekniikka on myös tehokas markkinoinnin ja tuoteinnovoinnin strategia, koska tuotteet voidaan jo suunnitteluvaiheessa sijoittaa tiettyyn markkinasegmenttiin.

Konseptin tapauksessa suunnitelmien hintaa pitäisi todennäköisesti tunnustella jo luonnosvaiheessa, jonka jälkeen tavoitetasoista keskusteltaisiin suunnittelijan kanssa. Alustayritys voisi antaa esimerkkejä ja ohjeistusta siitä, miten suunnitteluvalinnat vaikuttavat rakennuksen hintaan, ja suunnitelmien kustannuksia voisi arvioittaa useaan kertaan suunnitteluprosessin aikana.
6. Työpiirustusten tai tietomallin palautus
Riippuen arkkitehdin taitotasosta tai hänen omista toiveistaan, arkkitehti tekee suunnitelmasta tietomallin tai työmaapiirustustasoiset ääriviivapiirrokset. Kumpaakin varten suunnittelija saa alustalta pohjat ja tarkat ohjeet.

Kaikista suunnitelmista tehdään alustayrityksen puolesta tietomallit. Arkkitehti, joka tekee valmiin tietomallin, voitaisiin palkita rahallisella bonuksella. Asiakirjojen palautusprosessin pitää toimia niin, että suunnittelijat eivät käytä asiakirjojen valmisteluun kohtuuttomasti aikaa, koska lopulliset kuvat tuotetaan joka tapauksessa alustayrityksen toimesta. Tietomallinnusta varten alustayritykselle palkataan omat asiantuntijansa.
7. Insinöörisuunnittelu
Alustan rakennesuunnittelija viimeistelee ja hyväksyy suunnitelmat. Suunnitelmille tehdään myös alustavat sähkö- ja LVI-suunnitelmat ja kustannuslaskelmat. Tavoitteena on tuottaa mahdollisimman paljon materiaalia, josta olisi välitöntä hyötyä urakan kilpailutus- ja toteutusvaiheessa. Mitä valmiimmat aineistot alusta voi toimittaa urakoitsijoille ja materiaalitoimittajille, sitä edullisemmaksi suunnitelmien toteutus tulee myöhemmin asiakkaalle.

Insinöörisuunnittelu on myös kiinnostava lisäpalvelu arkkitehdeille, etenkin nuorille suunnittelijoille, joilla ei ole vielä yhteyksiä muihin erikoissuunnittelijoihin.
Optimointi
Alustatalouskonseptin tavoite on optimoida suunnitteluprosessin kannalta toistuvat työvaiheet, kuten visualisoinnit ja piirros- ja tietomallipohjien viimeistelyt. Näin suunnittelijan aika voidaan käyttää kaikista arvokkaimpaan, eli suunnitteluun. Alustalle suunnitellessa arkkitehdin ei myöskään tarvitse käyttää aikaa asiakashankintaan, markkinointiin tai oman yrityksen liiketoiminnan pyörittämiseen.

Tuotteistamisen työkaluihin kuuluu, että palveluun kuuluvat prosessit optimoidaan ja jaetaan tehtäväksi sinne, missä ne ovat tehokkain toteuttaa. Alustayrityksen näkökulmasta ideoinnin ulkoistaminen arkkitehdeille on myös optimoinnin keino.
8. Visualisointi
Insinöörisuunnittelun jälkeen seuraa suunnitelmien visualisointi ja muun markkinointimateriaalin toteutus.

Visualisointien jättäminen alustayritykselle on tärkeä osa markkinointistrategiaa. Suunnitelmien korkeatasoinen ja tasavertainen esittäminen viestii ammattitaidosta ja herättää luottamusta asiakkaassa. Asiakkaan ei myöskään kuulu arvottaa suunnitelmia keskenään esitystekniikan perusteella. Kuvat täytyy toteuttaa yksityiskohtia myöten harkitusti, jotta ne viestivät suunnitelmien laadullisia nyansseja.

Muu markkinointimateriaali tarkoittaa mainostekstien, pohjien ja mahdollisten muiden kolmiulotteisten esitysten tekemistä. Jokaisesta suunnittelijasta tehdään esittely, jossa kuvataan suunnittelijan persoonaa ja historiaa.
Tuotesijoittelu 2
Tuotesijoittelua voidaan tehdä myös myyntiaineistoissa. Kiinto- ja irtokalustevalmistajien huonekaluja voisi upottaa osaksi suunnitelmien visualisointeja. Tällöin valmistajat maksaisivat suunnittelijalle korvausta näkyvyydestä. Huonekaluista, etenkin kiintokalusteista, voidaan myös muotoilla tarjous suunnitelman ostamisen yhteyteen. Asiakkaalle voitaisiin tarjota eksklusiivisia sisustusratkaisuja alennuksella, joka kannustaisi ostamaan suunnitelman.
Arkkitehdin portfolio
Suunnitelmien korkeatasoinen esittäminen tarjoaa arkkitehdille uuden tavan rakentaa näkyvyyttään ja portfoliotaan. Erityisesti arkkitehdeille, jotka eivät ole tietoteknisten taitojen tai yhteyksien puutteen takia pystyneet tekemään suunnitelmistaan näyttäviä myyntikuvia, palvelu on erinomainen lisä. Suunnittelijat voivat myös käyttää alustan suunnitelmia sisäänheittotuotteina omille suunnittelupalveluilleen. Koko alustaan voisi periaatteessa suhtautua myös vain tapana esitellä suunnittelijoita.
9. Tuotesivun rakentaminen
Suunnitteluprosessin viimeinen vaihe on suunnitelman oman tuotesivun rakentaminen. Jokaisesta suunnitelmasta tehdään yksityiskohtainen esittelysivu. Suunnitelma herää sivulla eloon. Parhaassa tapauksessa suunnitelman julkaisu tuntuu suunnittelijasta merkitykselliseltä jo itsessään. Suunnitelma muuttuu ikään kuin todeksi jo ennen kuin se on rakennettu.

Esittelysivujen ulkoasun ja esitysteknisten yksityiskohtien on tarkoitus tukea suunnitelman ympärille rakennettua tarinaa. Jokaisen suunnitelman ei kuulukaan miellyttää kaikkia. Kun etsitään erityisiä ja uusia asiakasryhmiä, pitää myynnin olla myös poikkeavaa.

Myynti

Suurennuslasi
1. Suunnitelman julkaisu
Seuraava vaihe on suunnitelman julkaisu. Suunnitelmia voi julkaista eri tavoin: yksinään tai osana useamman julkaisun sarjaa. Päätökseen julkaisutavasta vaikuttaa, miten aikaisempi myynti on kehittynyt, ja miltä alustan sen hetkinen tarjonta näyttää. Suunnitelman julkaisutapa viestii kuluttajalle suunnitelman luonteesta ja laadusta.

Jos julkaistava suunnitelma muistuttaisi esimerkiksi aiemmin julkaistua kestosuosikkia, mutta olisi valmistuskustannuksiltaan edullisempi, voisi suunnitelman julkaista kestosuosikin sisartuotteena. Mikäli suunnitelma olisi ainoa luokassaan, se voitaisiin julkaista ensimmäisenä osana ehkä myöhemmin kehittyvää sarjaa.
Suunnitelmien rajallinen myynti
Suunnitelmien julkaisussa ja markkinoinnissa voidaan kokeilla myös suunnitelmien myyntiä rajoitettuina määrinä. Tällä strategialla suunnittelun arvonmuodostukseen saadaan täysin uusi työkalu. Etenkin tunnettujen arkkitehtien olisi helppo kokeilla rajoitettua myyntitekniikkaa. Jos suunnitelmat ovat erityisen haluttuja, mutta tarjontaa on vain rajoitetusti, syntyy niukkuutta, mikä mahdollistaa suunnitelmien hintojen nostamisen.

Tilanteessa, jossa kysyntä on erityisen kovaa alustalla voisi mahdollistaa suunnitelmien jälleenmyynnin. Suunnitelmien arvon annettaisiin kasvaa markkinoiden kysynnän mukaan. Suunnitelmia saattaisivat ostaa tahot, jotka eivät ole kiinnostuneet suunnitelmien toteutuksesta, vaan suhtautuvat ostoihin sijoituksena. Vaikka suunnittelija ei hyötyisi taloudellisesti suunnitelman arvon kasvamisesta myynnin jälkeen, tarkoittaisi kasvava kiinnostus myynnin ja katteiden kasvua seuraavissa julkaisuissa.
2. Ostotapahtuma ja käyttöoikeuksien luovutus
Kun asiakas ostaa suunnitelman, hän lunastaa oikeudet suunnitelmaan ja rakennusteknisesti viimeisteltyihin asiakirjoihin. Asiakas saa myös painetun esitteen suunnitelmasta, joka osaltaan konkretisoi tehtyä ostopäätöstä.

Kun arkkitehti julkaisee suunnitelmansa alustalla, tulee siitä osa alustayrityksen tuoteperhettä. Yleiset tekijänoikeudet kuuluvat kuitenkin edelleen suunnittelijalle, ja hän saa päättää, kuinka aktiivisesti suojelee omia suunnitelmiaan. Alustan toiminnassa luotetaan siihen, että kun suunnitelmat julkaistaan näyttävästi yhteisen brändin alla, ylittävät ne automaattisesti teoskynnyksen, eivätkä ole kopioitavissa. Suunnitelmia ei kuitenkaan lähtökohtaisesti esimerkiksi patentoida. Vaikka alustatalouskonseptin tavoite on tuotteistaa suunnitelmat, ei tarkoitus ole monimutkaistaa rakennustaiteeseen liittyvää omistamisen juridiikkaa.

Suunnittelijalle jää oikeus toteuttaa ja myydä suunnitelmaa myös muissa yhteyksissä. Alustayrityksen liiketoiminnassa luotetaan siihen, että alusta säilyy tuottavimpana myyntialustana suunnittelijoille, ja asiakkaille helpoimpana tapana ostaa suunnitelmia.

Suojellakseen omaansa ja suunnittelijoiden etua, alustayritys ei tarjoa suunnitelmia ladattavaksi pdf-muodossa, jotta niiden jälleenvälittäminen olisi vaikeampaa. Vaikka suunnitelman saa toteuttaa vain, jos siitä on maksanut, voidaan väärinkäytöksiä ehkäistä paremmin asiakirjoja suojelemalla. Sama tavoite koskee sovelletuin osin myös rakennuttajia ja rakennusliikkeitä: piirustusten omistajuus merkitään selvästi ja niitä pääsee käsittelemään vain tarpeellisissa yhteyksissä.

Toiminnan kiteyttää ajatus, että ideaa tai sen toteutusta ei lähtökohtaisesti voi omistaa. Suunnitelmien ympärille voi kuitenkin rakentaa näkyvyydestä seuraavaa omisteisuutta, ja ideoiden arvoa voi kasvattaa panostamalla niiden harkittuun jakamiseen.
Tekijänoikeudet
Arkkitehdit omistavat suunnitelmansa kaikki tekijänoikeudet koko suunnittelun ja myyntiprosessin ajan. Alustayritys ei missään kohtaa lunasta tai omi suunnitelmia, vaan toimii vain niiden välittäjänä.
3. Asiakkaan pääsy verkostoon ja myyntitilastojen päivitys
Ostotapahtuman jälkeen asiakkaalla on pääsy alustan asiakkaille tarkoitettuun verkostoon. Jos ostettu suunnitelma on esimerkiksi toteutettu aiemmin, pääsee asiakas kuulemaan vinkkejä kyseisen suunnitelman toteuttamisesta. Lisäksi aiemmin suunnitelman rakentaneet voivat jakaa kokemuksiaan alustalla henkilökohtaisesti. Tästä voidaan maksaa myös erillinen korvaus.

Alustalla pidetään kirjaa siitä, kuinka monta kertaa suunnitelmat on myyty, ja mihin päin Suomea tai maailmaa suunnitelmat ovat toteutuneet. Tilasto voi olla mielenkiintoinen osalle asiakkaista: Jotkut saattavat arvostaa sitä, että ovat ensimmäisiä maailmassa, jotka pääsevät toteuttamaan suunnitelman. Toiset voivat olla turvallisuudenhakuisia ja suosia suunnitelmia, jotka on rakennettu jo useamman kerran.

Suunnitelmien seuranta auttaa tarkastelemaan niiden arvonmuodostumista. Voisiko suositun arkkitehdin tietyn suunnitelman ensimmäinen toteutus olla muita toteutuksia arvokkaampi? Entä mitä tapahtuu toteutuneiden suunnitelmien arvolle suunnitelman suosion kasvaessa?
Muutossuunnittelu
On hyvin mahdollista, että asiakkaat haluavat teettää suunnitelmiin muutoksia jo ennen rakentamisvaihetta. Tällöin asiakas ostaisi suunnitelman ikään kuin pohjana, jota haluaa muokata omiin tarpeisiinsa. Asiakas esittäisi toiveet muutoksista alkuperäiselle suunnittelijalle.

Tilanne on oiva mahdollisuus arkkitehdille, koska asiakas maksaa kiinteän lähtösumman suunnitelman ideasta ja tyylistä, jonka lisäksi suunnittelija pääsee laskuttamaan muutossuunnittelusta.

Muokattua suunnitelmaa voi myös myydä uudelleen alustalla suunnitelman vaihtoehtoisena versiona. Esimerkiksi alkuperäisestä kolmen huoneen suunnitelmasta saadaan myyntiin kahden huoneen versio. Versiointi saattaa myöhemmin jopa moninkertaistaa asiakkaiden määrän. Vaikka suunnittelijalle muutossuunnittelusta kertyvä palkkio ei olisi merkittävä, suunnitelmasta tehdyt versioinnit johtavat kokonaismyynnin kasvuun. Tätä oletusta vasten muutossuunnittelun hinta voidaan pitää asiakkaalle melko matalana, mikä lisäisi alustan houkuttelevuutta suunnittelun ostopaikkana.

Muutosta kaipaava asiakas rahoittaa suunnitelman variointia, mikä kasvattaa kokonaismyyntiä.

Rakentaminen

Suurennuslasi
Prosessikuvaajassa esitetään vain yksi mahdollinen reitti suunnitelman rakentamiseen. Asiakas vastaa lähtökohtaisesti itse suunnitelmien toteutuksesta.
Rakennuttamispalvelu
Jotta suunnitelmien toteutus olisi helppoa, tarjotaan asiakkaalle liitännäispalveluna rakennuttamispalvelua. Palvelu tarjoaa asiakkaalle työkalut toimia tilaajana. Käytännössä palvelu tarkoittaa asiakasportaalia, jossa rakennusurakka on purettu helposti hahmotettaviksi osavaiheiksi. Portaalissa voi etsiä suunnittelijoita, kilpailuttaa rakennusurakoita, katsella asiakirjoja, maksaa laskuja ja olla yhteydessä rakennusurakan toimijoihin. Tavoite on muotoilla rakennuttamisen prosessi helpoksi kokonaisuudeksi.

Rakennuttamispalvelu liittyy keskeisesti asiakkaalle annettavaan arvolupaukseen. Palvelua voi tarjota ilmaiseksi, koska se tukee suunnitelmien myyntiä ja syventää asiakassuhteita. Lisäksi rakennusurakan tietojen kulkeminen alustan kautta tuottaa alustayritykselle tärkeää tietoa hinnoista ja suunnitelmien toimivuudesta. Suunnitelmien arvokkaita piirustusasiakirjoja on myös helpompi suojella, kun ne pysyvät alustan sisällä. Rakennuttamispalvelun kautta asiakkaalle on helppoa myydä lisäpalveluita, kuten pääsuunnittelijapalveluita.

Asiaa voi tarkastella myös arkkitehtien ammattikunnan näkökulmasta. Vaikka arkkitehdit eivät itse ikinä rakennuttaisi suunnittelemiaan kohteita, alustan kautta kuluttajat voivat tehdä sen ikään kuin arkkitehdin puolesta.

Rakennuttamispalvelu tukee tavoitetta luoda tuottajaekosysteemeitä alustatalouskonseptin ympärille. Ideaalitilanteessa osa rakennusteollisuuden toimijoista kokisi palvelun kautta rakentamisen niin helpoksi, että rakennusteollisuuteen syntyisi alustatalouskonseptin kautta ostettujen suunnitelmien rakentamiseen erikoistuneita yrityksiä. Standardoidut asiakirjat ja tietomallit, vakioidut käytänteet ja osaava asiakas voisivat näyttäytyä houkuttelevina myös rakennusliikkeiden liiketoiminnalle.

Rakennuttamispalvelun toteutukseen ei kuitenkaan tarjota selviä ratkaisuja tämän työn puitteissa. Alustatalouskonseptissa lähdetään olettamasta, että rakennuttamiseen liittyvät vaiheet olisivat kehitettävissä omaksi palvelukseen.
1. Tontin ja pääsuunnittelijan valinta
Rakennusurakka alkaa päätöksellä rakennuspaikasta. Tontti saattaa ollalemassa jo ennen suunnitelman ostamista. Jos asiakas toteuttaa urakan alustan kautta, hän valtuuttaa alustayrityksen nimittämään urakkaan sekä rakennuttajakonsultin ja pääsuunnittelijan. Palveluiden hinnat voisivat olla lähtökohtaisesti kiinteät palvelukokemuksen yhdenmukaistamiseksi. Ideaalitilanteessa rakennuttajakonsultin korvaisi ainakin osittain palvelun automatisoidut toiminnot.

Jos tontti on vaativa, täytyy pääsuunnittelijan ja ympäristön suunnittelusta vastaavan insinöörin tarkistaa se ennen urakan aloittamista. Jos ostettu suunnitelma ei sovi tontille, ehdotetaan asiakkaalle toista suunnitelmaa tai muutostyön teettämistä suunnitelmasta. Yksittäiset insinööriä vaativat työvaiheet voisi toteuttaa alustayrityksen omilla erikoissuunnittelijoilla.

Pääsuunnittelijana voisi toimia suunnitelman tehnyt arkkitehti tai joku toinen alustan nimittämä arkkitehti. Myös pääsuunnittelijaa olisi luontevaa markkinoida vakioidulla tuntihinnalla. Tuntihinta ei välttämättä riittäisi korvaukseksi joka suunnittelijalle. Toisaalta osa alustan suunnittelijoista voisi erikoistua rakennusurakan pääsuunnittelijatehtäviin.

2. Rakennuksen sijoittaminen tontille ja lupakuvat
Tontin ja pääsuunnittelijan valinnan jälkeen asiakas sijoittaa rakennuksen tontille yhdessä pääsuunnittelijan kanssa. Pääsuunnittelijalle tulee mietittäväksi rakennuksen suunta, ympäristön korkomaailma ja rakennuksen liittyminen ympäristöön.

Tämän jälkeen asiakas voi tilata pääsuunnittelijalta lupakuvien toteutuksen ja toimituksen lupaviranomaisille. Vaikka lupakuvien teko sulautuu osaksi pääsuunnittelijan tehtävänkuvaa, annetaan asiakkaalle mahdollisuus hyväksyä jokainen vaihe erikseen. Asiakkaalle annetaan siis mahdollisuus tilata kukin vaihe muualta. On todennäköistä, että asiakas jatkaa palvelun piirissä, koska alustalle ja pääsuunnittelijalle kertynyt tieto on hankalasti korvattavissa uusilla toimijoilla.
3. Alapohjan ja ympäristön suunnittelu
Pääsuunnittelija ja rakennushankkeeseen valittu rakennusinsinööri suunnittelevat tontille soveltuvan alapohjan. Jos suunnittelijat tarvitsevat korkomittauksia tontilta, ne voidaan tilata asiakkaan luvalla. Pääsuunnittelijan tehtävä on myös suunnitella mahdolliset lisäykset tai muutokset esimerkiksi terasseihin.

Jos rakennusurakka vaatii erillistä ympäristösuunnittelijaa, voidaan hänet palkata projektiin alustan kautta.
4. Asiakas päättää urakkamuodosta ja kilpailuttaa hankkeen
Seuraavaksi asiakkaan on päätettävä urakkamuodosta. Kilpailutukseen vaikuttaa merkittävästi se, haluaako asiakas rakennuksensa täysin valmiina "avaimet käteen"-periaatteella, vai haluaako hän vastata joistain rakentamisen osa-alueista itse. Alustayritys toimittaa kilpailutetuille urakoitsijoille ja materiaalitoimittajille tarkat tiedot suunnitelmasta sekä ympäristöstä. Jos tontilla tarvitaan erillistä urakoitsijaa ympäristön käsittelyyn, kilpailutetaan myös heidät. Lisäksi asiakkaan päättäväksi jää ostaako hän suunnitelman yhteydessä mahdollisesti kaupattuja materiaaleja ja rakennusosia.

Kilpailutus alustan kautta tuottaa alustayritykselle ajankohtaista tietoa suunnitelmien mahdollisista kustannuksista, jotka voidaan esitellä etukäteen seuraaville asiakkaille.

Kilpailutukseen liittyy myös mahdollisuus kaupalliseen yhteistyöhön rakennusteollisuuden kanssa: Rakennusliikkeet voivat haluta ostaa parempaa näkyvyyttä kilpailutusvaiheessa, josta kertyvät tuotot voidaan käyttää suunnitelmien myynnin kehittämiseen.
Muutossuunnittelu
Jos asiakas huomaa, että ostettua suunnitelmaa on päivitettävä tontin tai mahdollisesti kilpailutuksessa ilmenneiden kustannustekijöiden takia, on muutokset tilattava pääsuunnittelijalta.

Rakennusurakkaan saattaa kuulua useita päivityskierroksia. Suunnitelmien päivittäminen pysyy kuitenkin joustavana, jos urakasta vastaavien, asiakkaan ja suunnittelijoiden yhteys pysyy aktiivisena.

Jos muutokset muokkaavat merkittävästi rakennuksen alkuperäistä ilmettä tai luonnetta, on muutokset tilattava tai vähintään hyväksytettävä alkuperäisellä suunnittelijalla. Konseptissa jää toistaiseksi ratkaisematta, voisiko alkuperäinen suunnittelija kieltäytyä muutoksista, tai vaihtoehtoisesti vaatia nimensä poistamista suunnittelijan roolista.

Suunnitelmien omistajuuteen ja muokkaamiseen liittyvien hankaluuksien takia olisi yksinkertaisinta ajatella, että asiakas ostaa vain piirustukset, joita hän saa muokata vapaasti. Se kuitenkin sotisi sitä alustatalouskonseptin periaatetta vastaan, että asiakas ostaa myös teoksen, ei pelkkiä piirustuksia. Piirustusten vapaa muokkaaminen tarjoaisi myös rakennusliikkeille mahdollisuuden ostaa suunnitelmia ja myydä niitä ominaan muokattuina. Toisaalta suunnitelmien myyminen yritykselle voitaisiin kieltää kokonaan.
5. Muut suunnittelijat
Asiakas tarvitsee vielä erikoissuunnittelijat, kuten sähkö- ja LVI-suunnittelijat, jos ne eivät kuulu urakoitsijan tarjoukseen. Ne kilpailutetaan seuraavaksi. Alustalle voidaan luoda kiinnostavat ja toimivat markkinat myös insinöörisuunnittelijoille, jolloin alustan asiantuntijaverkosto kehittyisi kattavaksi.

6. Rakentaminen
Rakentaminen tapahtuu asiakkaan ja urakoitsijan välisen sopimuksen puitteissa. Lisäksi asiakas vastaa itse tilaamistaan rakennusosista ja materiaaleista. Alusta tarjoaa vain työkaluja sopimusten hallintaan. Ongelmatilanteissa alustayritys voisi toimia kiistojen selvittelijänä tai jopa tukea asiakasta rahallisilla vakuuksilla.

Alustayrityksen pitäisi kuitenkin määritellä tietyt laatustandardit, ja vasta niiden täytyttyä rakennuksia saisi kutsua alkuperäisiksi teoksiksi. Muuten asiakkaat tai rakennusliikkeet voisivat hyödyntää brändin nimeä tilanteissa, joissa suunnitelmat ovat toteutuneet vain osittain tai muuten heikosti.
7. Sisustus
Rakennuksen valmistuttua asiakas päättää vielä valitseeko hän suunnitelman yhteydessä tarjouksella markkinoidut kiintokalusteet kohteeseensa. Myös sisustussuunnittelu olisi tilattavissa alustalta.
8. Valmistuneen kohteen valokuvaus ja markkinointi
Asiakkaan kanssa pitäisi sopia heti rakennuttamispalvelun käyttöönoton yhteydessä, onko alustayrityksellä oikeus taltioida rakentamisen prosessiin liittyviä vaiheita ja esimerkiksi valokuvata valmistunut kohde. Asiakasta voitaisiin houkutella luovuttamaan tietoa rahallisella kompensaatiolla. Valokuvat ja tiedot hankkeista olisivat arvokkaita markkinointitarkoituksessa.

Konseptin markkinointistrategiaan kuitenkin kuuluu, että vaikka myytävä suunnitelma olisi rakennettu, sitä markkinoitaisiin lähtökohtaisesti alkuperäisillä 3D-visualisointikuvilla. Näin eroja rakennettujen ja rakentamattomien kohteiden välille ei pääsisi syntymään.
9. Rakennuksen ylläpito ja jälleenmyynti
Rakennusprosessin viimeinen kohta ylettyy pidemmälle rakennuksen elinkaaressa. Palvelun asiakkuuden voisi ajatella jatkuvan niin kauan kuin asiakas omistaa rakennuksen. Asiakkuus tarkoittaisi alustayritykselle vastuuta vanhenemisen yhteydessä ilmenevistä virheistä. Asiakkaan kuuluisi vuorostaan antaa rakennuksen jälleenmyynti alustan hoidettavaksi.

Jälleenmyynti toisi kiinnostavan ja täysin uuden näkökulman suunnitteluun ja rakentamiseen: Mitä tarkoittaisi, jos alkuperäinen suunnittelija tai rakentaja saisi palkkion kohteen jälleenmyynnistä? Suunnittelija lunastaisi prosentuaalisen korvauksen myyntihinnasta ja sitä kautta myös rakennuksen mahdollisesta arvon noususta. Voisiko järjestelmä motivoida myös rakennusliikkeitä panostamaan laatuun?

Arkkitehdin suoraan toimenkuvaan ei kannata kuulua kohteiden kiinteistönvälitys, mutta rakentamalla uudenlaista arkkitehtilähtöistä liiketoimintaa, voisivat arkkitehdit hyötyä paremmin luomastaan arvosta.
Rakennusten jälleenmyynti
Rakennusten jälleenmyynti toteutettaisiin osana verkkokauppaa. Asiakkaat, jotka olisivat kiinnostuneet alustan suunnitelmista, mutta eivät olisi valmiita rakennuttamaan niitä, voisivat keskittyä valmiiden rakennusten ostamiseen. Jos ideaa tarkastelee kokonaisvaltaisesti, löytyy jälleenmyynnistä kokonaan uusi liiketoiminnan osa-alue alustatalouskonseptiin.

Jälleenmyynti tarjoaisi mielenkiintoisen tavan tarkastella rakennusten hintakehitystä. Asiakas tietäisi, millä hinnalla kohde on suunnilleen rakennettu ja millä hinnalla rakennusta myydään eteenpäin. Palvelu toimisi siksi myös tehokkaana työkaluna sijoitustoimintaan. Jälleenmyynti täydentäisi myös tavoitetta arvokkaasta ja tunnetusta brändistä, jonka tuotteiden arvot nousevat jopa muuta rakennuskantaa nopeammin.