Alustatalouskonsepti
Alustatalouskonsepti on visio verkkokaupasta, jossa myydään rakennussuunnittelua.
Suunnitelmat ovat viimeisteltyjä ja valmiita toteutettavaksi.
Verkkokaupan myynti perustuu alustatalouteen. Arkkitehdit voivat asettaa suunnitelmiaan myyntiin alustalle. Verkkosivu toimii markkinapaikkana arkkitehtien ja asiakkaiden välillä. Asiakkaita houkutellaan ympäri Suomea, myöhemmin ympäri maailmaa.
Palvelun asiakkaita ovat kuluttajat. Verkkokaupassa myydään lähtökohtaisesti pientaloja ja vapaa-ajan asuntoja. Alustaa voi jatkokehittää myös kerrostalokohteiden suunnitteluun.
Verkkokaupan vahvuus on sen näkyvyys. Arkkitehti tavoittaa sen kautta satoja potentiaalisia asiakkaita. Se tarjoaa yhä useammalle arkkitehdille mahdollisuuden myydä suunnitteluaan lähtökohdista huolimatta.
Suunnittelijat eivät kuitenkaan myy suunnitelmiaan alustalla itse. Suunnitelmat myydään osana verkkokaupan brändiä. Verkkokauppaa ylläpitävä alustatalousyritys vastaa suunnitelmien markkinoinnista ja myynnistä. Alustalla myytävät suunnitelmat ovat harkiten valittuja ja tarkoin valmisteltuja, ja asiakas saa vakuuden niiden rakennettavuudesta.
Kuluttajille verkkokauppa on helpoin tapa löytää laadukasta suunnittelua. Alustalla myytävät suunnitelmat ovat ilmaisultaan vahvoja, elämisen ratkaisuiltaan oivaltavia, sekä tilallisesti ja materiaalisesti ansiokkaita. Suunnitelmien korkea arvo ostajalleen perustuu niiden ainutlaatuisuuteen ja yksilöllisyyteen. Osa suunnitelmista on suunnittelijoidensa harvinaisia tähtiteoksia.
Asiakas vastaa suunnitelmien toteutuksesta rakennusliikkeen kanssa. Asiakasta ei jätetä kuitenkaan yksin: Asiakkaalle tarjotaan työkaluja ja tukea rakennusurakan toteuttamiseen. Rakennusurakka pilkotaan helposti ymmärrettäviksi osiksi, jotka yksinkertaistavat urakan tilaamista. Alustalla voi myös kilpailuttaa urakoitsijoita ja tilata arkkitehdiltä muutossuunnittelua. Palveluista voi myöhemmin kehittää itsenäisen rakennuttamispalvelun.
Suunnitelmat ovat viimeisteltyjä ja valmiita toteutettavaksi.
Verkkokaupan myynti perustuu alustatalouteen. Arkkitehdit voivat asettaa suunnitelmiaan myyntiin alustalle. Verkkosivu toimii markkinapaikkana arkkitehtien ja asiakkaiden välillä. Asiakkaita houkutellaan ympäri Suomea, myöhemmin ympäri maailmaa.
Palvelun asiakkaita ovat kuluttajat. Verkkokaupassa myydään lähtökohtaisesti pientaloja ja vapaa-ajan asuntoja. Alustaa voi jatkokehittää myös kerrostalokohteiden suunnitteluun.
Verkkokaupan vahvuus on sen näkyvyys. Arkkitehti tavoittaa sen kautta satoja potentiaalisia asiakkaita. Se tarjoaa yhä useammalle arkkitehdille mahdollisuuden myydä suunnitteluaan lähtökohdista huolimatta.
Suunnittelijat eivät kuitenkaan myy suunnitelmiaan alustalla itse. Suunnitelmat myydään osana verkkokaupan brändiä. Verkkokauppaa ylläpitävä alustatalousyritys vastaa suunnitelmien markkinoinnista ja myynnistä. Alustalla myytävät suunnitelmat ovat harkiten valittuja ja tarkoin valmisteltuja, ja asiakas saa vakuuden niiden rakennettavuudesta.
Kuluttajille verkkokauppa on helpoin tapa löytää laadukasta suunnittelua. Alustalla myytävät suunnitelmat ovat ilmaisultaan vahvoja, elämisen ratkaisuiltaan oivaltavia, sekä tilallisesti ja materiaalisesti ansiokkaita. Suunnitelmien korkea arvo ostajalleen perustuu niiden ainutlaatuisuuteen ja yksilöllisyyteen. Osa suunnitelmista on suunnittelijoidensa harvinaisia tähtiteoksia.
Asiakas vastaa suunnitelmien toteutuksesta rakennusliikkeen kanssa. Asiakasta ei jätetä kuitenkaan yksin: Asiakkaalle tarjotaan työkaluja ja tukea rakennusurakan toteuttamiseen. Rakennusurakka pilkotaan helposti ymmärrettäviksi osiksi, jotka yksinkertaistavat urakan tilaamista. Alustalla voi myös kilpailuttaa urakoitsijoita ja tilata arkkitehdiltä muutossuunnittelua. Palveluista voi myöhemmin kehittää itsenäisen rakennuttamispalvelun.
1
Digiole Oy 2021
2
Jaakkola et al. 2009, 19
3
Ahonen et al 2020, 81
4
Ahonen et al 2020, 61-64
5
Geitel 2018
6
Tarjanne 2015, 10
Alustatalous
Alustatalous liiketoiminnan organisaatiomuotona on pohja monelle konseptin tavoitteille.
Alustatalous mahdollistaa suunnittelun tehokkaamman ja joustavamman organisoinnin. Alustalla suunnitelmiaan myyvät arkkitehdit toimivat itsenäisinä yrittäjinä. Alustayritys tarjoaa arkkitehdeille ympäristön suunnitelmien myymiseen.
Arkkitehdit järjestäytyvät itsenäisesti ja vastaavat työnsä tehokkuudesta. Työvaiheet optimoidaan tehtäväksi siellä, missä ne ovat tehokkain toteuttaa. Verkkokauppa tarjoaa arkkitehdille työkalut ideoidensa toteuttamiseen ja myymiseen. Arkkitehdit keskittyvät suunnitteluun ja alustayritys suunnitelmien markkinointiin ja välittämiseen asiakkaille. Syntynyt tehokkuus nostaa myös työn tuottavuutta.
Alustatalouskonsepti tarjoaa yhä useammalle arkkitehdille mahdollisuuden myydä suunnitteluaan lähtökohdista tai kokemuksesta huolimatta. Itsenäinen suunnittelija voi kilpailla esitystekniikan ja myynnin laadussa itseään isompien toimijoiden kanssa.
Alusta yhdistää suunnittelijat ja asiakkaat tehokkaammalla tavalla. Tarjonnalla ja kysynnällä on toisiaan vahvistava vaikutus. Hyöty ei koske siis vain arkkitehtejä, vaan myös arkkitehtuuria. Kun jokainen idea saa mahdollisuuden tulla myydyksi, kasvaa tarjonta ja tasokkaan arkkitehtuurin kysyntä.
Myynnin tehokkuus perustuu myös vakiointiin. Vakiointi alkaa teknisistä rajapinnoista ja ylettyy tuottajan ja asiakkaan välisiin sopimuksiin. Sen sijaan, että jokaisen toimijan ja asiakkaan kanssa neuvoteltaisiin sopimuksista erikseen, luodaan alustalle vakiokäytänteet, jotka osapuolet hyväksyvät alustalla toimiessaan. Samalla luodaan ennakoitavampaa asiakaskokemusta. 1
Suunnittelijoita yhdistävä alusta luo suunnittelijoille yhteisen brändin. Brändi on tehokas keino viestiä esimerkiksi laatua tai vastuuta ilmasto- ja ympäristöasioissa. Alustalla käytänteiden yhdenmukaistaminen ja siten ennakoitavan asiakaskokemuksen tarjoaminen rakentaa luottamusta asiakkaiden ja arkkitehtien välille. Jotta asiakas uskaltaa kohdata talonrakennukseen liittyvät haasteet, täytyy asiakkaan luottaa sekä arkkitehtiin että rakentamisen prosessiin. Alustan brändiä rakennetaan sekä alustan, että sen suunnittelijoiden kautta. Kiinnostava arkkitehtisuunnittelu perustuu osaaviin suunnittelijoihin.
Alustan vahvuus on sen muodostamat verkostot. Arkkitehtien on mahdollista järjestäytyä joustavammin yksittäisten projektien ympärille. Alusta luo myös vahvoja verkostoja arkkitehtien ja rakennusteollisuuden välille. Alustalla suunnittelua voidaan tehdä yhdessä rakennusteollisuuden kanssa. Toisaalta asiakkaalle tarjotut rakennuttamispalvelut tuovat rakennusteollisuuden osaksi alustaa. Toimialat ylittävä yhteistyö mahdollistaa uudet innovaatiot1.
Parempaan arvonluonnin järjestelmään liittyy myös alustalouden piirre kerryttää arvoa itse alustaan. Hyödyt näkyvät sekä alustayrityksen toiminnassa, että alustalla myytävien suunnitelmien arvossa. Alustatalousyrityksen tavoitteena on saavuttaa mahdollisimman korkea käyttäjävolyymi, koska se mahdollistaa parhaan arvonlisän käyttäjilleen, ja tarjoaa parhaat työkalut asiakaskohtauttamiseen. Mittakaavaetu tuottaa enemmän arvoa, joka taas houkuttelee enemmän toimijoita alustalle, joka taas tuottaa uutta arvoa. 1
Alustatalous mahdollistaa suunnittelun tehokkaamman ja joustavamman organisoinnin. Alustalla suunnitelmiaan myyvät arkkitehdit toimivat itsenäisinä yrittäjinä. Alustayritys tarjoaa arkkitehdeille ympäristön suunnitelmien myymiseen.
Arkkitehdit järjestäytyvät itsenäisesti ja vastaavat työnsä tehokkuudesta. Työvaiheet optimoidaan tehtäväksi siellä, missä ne ovat tehokkain toteuttaa. Verkkokauppa tarjoaa arkkitehdille työkalut ideoidensa toteuttamiseen ja myymiseen. Arkkitehdit keskittyvät suunnitteluun ja alustayritys suunnitelmien markkinointiin ja välittämiseen asiakkaille. Syntynyt tehokkuus nostaa myös työn tuottavuutta.
Alustatalouskonsepti tarjoaa yhä useammalle arkkitehdille mahdollisuuden myydä suunnitteluaan lähtökohdista tai kokemuksesta huolimatta. Itsenäinen suunnittelija voi kilpailla esitystekniikan ja myynnin laadussa itseään isompien toimijoiden kanssa.
Alusta yhdistää suunnittelijat ja asiakkaat tehokkaammalla tavalla. Tarjonnalla ja kysynnällä on toisiaan vahvistava vaikutus. Hyöty ei koske siis vain arkkitehtejä, vaan myös arkkitehtuuria. Kun jokainen idea saa mahdollisuuden tulla myydyksi, kasvaa tarjonta ja tasokkaan arkkitehtuurin kysyntä.
Myynnin tehokkuus perustuu myös vakiointiin. Vakiointi alkaa teknisistä rajapinnoista ja ylettyy tuottajan ja asiakkaan välisiin sopimuksiin. Sen sijaan, että jokaisen toimijan ja asiakkaan kanssa neuvoteltaisiin sopimuksista erikseen, luodaan alustalle vakiokäytänteet, jotka osapuolet hyväksyvät alustalla toimiessaan. Samalla luodaan ennakoitavampaa asiakaskokemusta. 1
Suunnittelijoita yhdistävä alusta luo suunnittelijoille yhteisen brändin. Brändi on tehokas keino viestiä esimerkiksi laatua tai vastuuta ilmasto- ja ympäristöasioissa. Alustalla käytänteiden yhdenmukaistaminen ja siten ennakoitavan asiakaskokemuksen tarjoaminen rakentaa luottamusta asiakkaiden ja arkkitehtien välille. Jotta asiakas uskaltaa kohdata talonrakennukseen liittyvät haasteet, täytyy asiakkaan luottaa sekä arkkitehtiin että rakentamisen prosessiin. Alustan brändiä rakennetaan sekä alustan, että sen suunnittelijoiden kautta. Kiinnostava arkkitehtisuunnittelu perustuu osaaviin suunnittelijoihin.
Alustan vahvuus on sen muodostamat verkostot. Arkkitehtien on mahdollista järjestäytyä joustavammin yksittäisten projektien ympärille. Alusta luo myös vahvoja verkostoja arkkitehtien ja rakennusteollisuuden välille. Alustalla suunnittelua voidaan tehdä yhdessä rakennusteollisuuden kanssa. Toisaalta asiakkaalle tarjotut rakennuttamispalvelut tuovat rakennusteollisuuden osaksi alustaa. Toimialat ylittävä yhteistyö mahdollistaa uudet innovaatiot1.
Parempaan arvonluonnin järjestelmään liittyy myös alustalouden piirre kerryttää arvoa itse alustaan. Hyödyt näkyvät sekä alustayrityksen toiminnassa, että alustalla myytävien suunnitelmien arvossa. Alustatalousyrityksen tavoitteena on saavuttaa mahdollisimman korkea käyttäjävolyymi, koska se mahdollistaa parhaan arvonlisän käyttäjilleen, ja tarjoaa parhaat työkalut asiakaskohtauttamiseen. Mittakaavaetu tuottaa enemmän arvoa, joka taas houkuttelee enemmän toimijoita alustalle, joka taas tuottaa uutta arvoa. 1
Tuotteistaminen
Alustatalouskonseptissa suunnitelmia myydään valmiiksi suunniteltuina. Arkkitehti on siis jo suunnittelut rakennuksen ennen asiakkaan liittymistä prosessiin. Ratkaisuun liittyy haasteita, mutta siitä seuraa myös merkittäviä etuja.
Tuotteistetun suunnitelman merkittävin etu on sen myynnin skaalattavuus. Tuotteena myytyä suunnitelmaa voi myydä useamman kerran. Etuja on kuitenkin myös muita. Asiakkaiden on esimerkiksi helpompi valita jotain, minkä hyödyt hän näkee välittömästi. Tuote on prosessiriippuvaista palvelua helpommin hinnoiteltavissa ja konkreettisuutensa takia paremmin myytävissä ja markkinoitavissa.
Suunnitelmien tuotteistaminen muuttaa myös parhaimmillaan suhtautumista suunnittelun ostamiseen. Suunnittelupalvelussa arvokkainta on idea ja ajatukset sen toteuttamiseksi, ei suunnitelman piirtämiseen tai muuhun sivutyöhön kulunut aika. Asiakas maksaa suunnittelijalle oivalluksista kiinteää hintaa.
Jos tarkastellaan rakennuksen toiminnallista sopivuutta käyttäjälle, yksittäisen asiakkaan voi huomioida tehokkaasti massaräätälöinnillä. Massaräätälöinti tarkoittaa myynnissä olevien tuotteiden segmentointia, eli erottelua ja kohdentamista. Massaräätälöinnissä asiakkaalle tarjotaan riittävän laaja valikoima erilaisia tuotteita, joista hän valitsee sopivimman. Yrityksen tarjoamalla, eli mahdollisilla erilaisilla tuotesarjoilla ja niiden rinnakkaisilla tuotteilla, voidaan vastata erilaisten kuluttajien tarpeisiin. Massaräätälöintiin luottavat myös valmistaloyritykset. Sama periaate pätee myös asiakkaan mieltymykseen rakennuksen tyylistä. Se on valikoitavissa tarpeeksi suuresta joukosta vaihtoehtoja.
Rakennussuunnittelun tuotteistamisen haasteet liittyvät suunnitelmien toiminnalliseen sopivuuteen ympäristöönsä. Toiminnallisuus ei ole myöskään irrallaan rakennuksen arkkitehtuurista, vaan ne ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Arkkitehtuuri on parhaimmillaan aikaan ja paikkaan syntyvää taidetta. Taitava suunnittelija suunnittelee rakennuksen maaston piirteet, ilmansuunnat ja ikkunoissa aukeavat näkymät huomioiden. Merkitystä on pelkästään jo sillä, miten rakennus liittyy ympäröiviin teihin ja piha-alueisiin.
Ennalta suunniteltu rakennus ei voi koskaan täyttää edellä mainittuja tavoitteita täydellisesti. Alustatalouskonseptissa luotetaan kuitenkin niihin etuihin, joita arkkitehdin ja asiakkaan kohtauttamisella saavutetaan. Kasvava tehokkuus antaa mahdollisuuden huolellisempaan suunnitteluun. Rakennustaidetta syntyy, kun arkkitehti pääsee ilmaisemaan itseään omalla prosessillaan. Tämän takia arkkitehtuurin kannalta on keskeistä, että arkkitehti löytää sopivat asiakkaat, ja että arkkitehti nauttii riittävää luottamusta visionsa toteuttamiseksi.
Konseptissa luotetaan siihen, että riittävä tarjonta ja muutossuunnittelu mahdollistavat rakennusten toiminnallisen liittymisen ympäristöönsä. Valmiista suunnitelmista huolimatta yksilöllistä suunnittelua ei tarvitse unohtaa. Yksilöllinen suunnittelu on paikoittain väistämätöntä rakennusprosessissa.
Konseptissa asiakas voi valita valmiin suunnitelman oheen lisäsuunnittelua, jossa suunnitelmaa jatkotyöstetään ympäristöön tai asiakkaan tarpeisiin paremmin sopivaksi. Palvelujen tuotteistamisen kohdalla puhutaan palvelumoduuleista. Modulaarisuutta voi toteuttaa tarjoamalla palvelun perusmallia, jota asiakas saa täydentää valitsemalla sopivat liitännäispalvelut2.
Alustalla myytävät suunnitelmat ovat arkkitehtuuria, koska ne vastaavat käyttäjiensä toiveita ja ovat suunnittelijoidensa taidonnäytteitä. Konseptissa uskotaan siihen, että maksimoimalla laadukkaan suunnittelun mahdollisuudet ylitetään tuotteistamisesta koituvat arkkitehtoniset menetykset.
Tuotteistetun suunnitelman merkittävin etu on sen myynnin skaalattavuus. Tuotteena myytyä suunnitelmaa voi myydä useamman kerran. Etuja on kuitenkin myös muita. Asiakkaiden on esimerkiksi helpompi valita jotain, minkä hyödyt hän näkee välittömästi. Tuote on prosessiriippuvaista palvelua helpommin hinnoiteltavissa ja konkreettisuutensa takia paremmin myytävissä ja markkinoitavissa.
Suunnitelmien tuotteistaminen muuttaa myös parhaimmillaan suhtautumista suunnittelun ostamiseen. Suunnittelupalvelussa arvokkainta on idea ja ajatukset sen toteuttamiseksi, ei suunnitelman piirtämiseen tai muuhun sivutyöhön kulunut aika. Asiakas maksaa suunnittelijalle oivalluksista kiinteää hintaa.
Jos tarkastellaan rakennuksen toiminnallista sopivuutta käyttäjälle, yksittäisen asiakkaan voi huomioida tehokkaasti massaräätälöinnillä. Massaräätälöinti tarkoittaa myynnissä olevien tuotteiden segmentointia, eli erottelua ja kohdentamista. Massaräätälöinnissä asiakkaalle tarjotaan riittävän laaja valikoima erilaisia tuotteita, joista hän valitsee sopivimman. Yrityksen tarjoamalla, eli mahdollisilla erilaisilla tuotesarjoilla ja niiden rinnakkaisilla tuotteilla, voidaan vastata erilaisten kuluttajien tarpeisiin. Massaräätälöintiin luottavat myös valmistaloyritykset. Sama periaate pätee myös asiakkaan mieltymykseen rakennuksen tyylistä. Se on valikoitavissa tarpeeksi suuresta joukosta vaihtoehtoja.
Rakennussuunnittelun tuotteistamisen haasteet liittyvät suunnitelmien toiminnalliseen sopivuuteen ympäristöönsä. Toiminnallisuus ei ole myöskään irrallaan rakennuksen arkkitehtuurista, vaan ne ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Arkkitehtuuri on parhaimmillaan aikaan ja paikkaan syntyvää taidetta. Taitava suunnittelija suunnittelee rakennuksen maaston piirteet, ilmansuunnat ja ikkunoissa aukeavat näkymät huomioiden. Merkitystä on pelkästään jo sillä, miten rakennus liittyy ympäröiviin teihin ja piha-alueisiin.
Ennalta suunniteltu rakennus ei voi koskaan täyttää edellä mainittuja tavoitteita täydellisesti. Alustatalouskonseptissa luotetaan kuitenkin niihin etuihin, joita arkkitehdin ja asiakkaan kohtauttamisella saavutetaan. Kasvava tehokkuus antaa mahdollisuuden huolellisempaan suunnitteluun. Rakennustaidetta syntyy, kun arkkitehti pääsee ilmaisemaan itseään omalla prosessillaan. Tämän takia arkkitehtuurin kannalta on keskeistä, että arkkitehti löytää sopivat asiakkaat, ja että arkkitehti nauttii riittävää luottamusta visionsa toteuttamiseksi.
Konseptissa luotetaan siihen, että riittävä tarjonta ja muutossuunnittelu mahdollistavat rakennusten toiminnallisen liittymisen ympäristöönsä. Valmiista suunnitelmista huolimatta yksilöllistä suunnittelua ei tarvitse unohtaa. Yksilöllinen suunnittelu on paikoittain väistämätöntä rakennusprosessissa.
Konseptissa asiakas voi valita valmiin suunnitelman oheen lisäsuunnittelua, jossa suunnitelmaa jatkotyöstetään ympäristöön tai asiakkaan tarpeisiin paremmin sopivaksi. Palvelujen tuotteistamisen kohdalla puhutaan palvelumoduuleista. Modulaarisuutta voi toteuttaa tarjoamalla palvelun perusmallia, jota asiakas saa täydentää valitsemalla sopivat liitännäispalvelut2.
Alustalla myytävät suunnitelmat ovat arkkitehtuuria, koska ne vastaavat käyttäjiensä toiveita ja ovat suunnittelijoidensa taidonnäytteitä. Konseptissa uskotaan siihen, että maksimoimalla laadukkaan suunnittelun mahdollisuudet ylitetään tuotteistamisesta koituvat arkkitehtoniset menetykset.
Skaalattavuus
Valmiiden suunnitelmien myyminen digitaalisella alustalla tekee suunnittelun jakelusta tehokasta ja skaalautuvaa. Arvostettu ja pidetty suunnitelma voidaan myydä kymmeniä kertoja. Onnistunut arkkitehtuuri on ajatonta, ja suosittua tuotetta saatettaisiin myydä jopa useita vuosikymmeniä.
Skaalautuvuudesta on hyötyä kahteen suuntaan: se laskee laadukkaan suunnittelun hintaa asiakkaalle, ja nostaa suunnittelijalle kertyviä korvauksia. Tuotteistaminen yhdistettynä myynnin skaalautuvuuteen parantaa suunnittelun kannattavuutta. Tästä seuraa positiivinen kierre. Arkkitehti voi tehdä kunnianhimoisempia suunnitelmia, koska suunnitteluun voi käyttää enemmän aikaa. Kiinnostavaa, mutta edelleen edullista suunnittelua ostetaan enemmän, mikä antaa lisää mahdollisuuksia suunnitteluun.
Skaalautuvuus kiinnostaa myös rakennusteollisuutta, erityisesti urakoitsijoita. Projektikohtaisuudesta johtuen rakentamiseen ei ole helposti saatavissa merkittäviä mittakaavaetuja, sillä jokainen rakennus on yksilöllinen. Suunnittelu, materiaalien ja komponenttien valmistaminen sekä rakennustyömailla tapahtuva toiminta on usein ainutkertaista.3
Rakennusalan kilpailukyky ja rakentamisen laatu Suomessa -raportissa nostetaan rakentamisen vahvempi tuotteistaminen ja skaalautuvuuden kehittäminen keskeisimmäksi työkaluksi tehokkuuden parantamiseen4. Raportissa kirjoitetaan, että modulaarisuus, vakioidut suunnitteluratkaisut ja vakiintuneet rakennusjärjestelmät sekä muodolliset rakennusnormit ovat keskeisiä keinoja, kun pyritään tekemään monimutkaisesta rakentamisprosessista hallittavaa.3
Arkkitehtuurin kannalta onkin merkittävää, millä tavalla rakennusteollisuus lähtee tavoittelemaan skaalautuvuutta entistä vahvemmin. Asuntorakentaminen kärsii jo tällä hetkellä liiasta skaalautuvuuden tavoitteesta. Rakennusliikkeet pyrkivät laskemaan rakentamisen yksikkökustannuksia käyttämällä samoja rakennustuotteita ja prosesseja. Samoja käytänteitä toistamalla rakentaminen on nopeampaa ja kannattavampaa.
Arkkitehtien on mietittävä, kuinka he vastaavat rakennusteollisuuden pyrkimyksiin. Jos rakentamista täytyy tehostaa toistuvuudella, kannattaa varmistaa, että toistettavat ratkaisut ovat arkkitehtonisesti kunnianhimoisia. On keskeistä, mistä lähtökohdista skaalautuvuutta tavoitellaan. Rakennusteollisuus voidaan saada innostumaan haastavista ja poikkeavista ratkaisuista, jos alan toimijoille tarjotaan näkymiä niiden tehokkaasta hyödyntämisestä tulevaisuudessa. Skaalautuvuuden yhdistäminen kestävään ja merkitykselliseen arkkitehtuuriin tehostaisi rakennusliikkeiden pitkän ja lyhyen aikavälin kilpailukykyä.
Ottamalla rakennusteollisuus mukaan innovatiiviseen ja korkeatasoiseen suunnitteluun, voidaan saavuttaa sekä arkkitehtejä että rakennusteollisuutta hyödyttäviä etuja. Rakennusteollisuus kaipaa selvää johtajuutta, johon arkkitehtien kannattaa vastata.
Skaalautuvuudesta on hyötyä kahteen suuntaan: se laskee laadukkaan suunnittelun hintaa asiakkaalle, ja nostaa suunnittelijalle kertyviä korvauksia. Tuotteistaminen yhdistettynä myynnin skaalautuvuuteen parantaa suunnittelun kannattavuutta. Tästä seuraa positiivinen kierre. Arkkitehti voi tehdä kunnianhimoisempia suunnitelmia, koska suunnitteluun voi käyttää enemmän aikaa. Kiinnostavaa, mutta edelleen edullista suunnittelua ostetaan enemmän, mikä antaa lisää mahdollisuuksia suunnitteluun.
Skaalautuvuus kiinnostaa myös rakennusteollisuutta, erityisesti urakoitsijoita. Projektikohtaisuudesta johtuen rakentamiseen ei ole helposti saatavissa merkittäviä mittakaavaetuja, sillä jokainen rakennus on yksilöllinen. Suunnittelu, materiaalien ja komponenttien valmistaminen sekä rakennustyömailla tapahtuva toiminta on usein ainutkertaista.3
Rakennusalan kilpailukyky ja rakentamisen laatu Suomessa -raportissa nostetaan rakentamisen vahvempi tuotteistaminen ja skaalautuvuuden kehittäminen keskeisimmäksi työkaluksi tehokkuuden parantamiseen4. Raportissa kirjoitetaan, että modulaarisuus, vakioidut suunnitteluratkaisut ja vakiintuneet rakennusjärjestelmät sekä muodolliset rakennusnormit ovat keskeisiä keinoja, kun pyritään tekemään monimutkaisesta rakentamisprosessista hallittavaa.3
Arkkitehtuurin kannalta onkin merkittävää, millä tavalla rakennusteollisuus lähtee tavoittelemaan skaalautuvuutta entistä vahvemmin. Asuntorakentaminen kärsii jo tällä hetkellä liiasta skaalautuvuuden tavoitteesta. Rakennusliikkeet pyrkivät laskemaan rakentamisen yksikkökustannuksia käyttämällä samoja rakennustuotteita ja prosesseja. Samoja käytänteitä toistamalla rakentaminen on nopeampaa ja kannattavampaa.
Arkkitehtien on mietittävä, kuinka he vastaavat rakennusteollisuuden pyrkimyksiin. Jos rakentamista täytyy tehostaa toistuvuudella, kannattaa varmistaa, että toistettavat ratkaisut ovat arkkitehtonisesti kunnianhimoisia. On keskeistä, mistä lähtökohdista skaalautuvuutta tavoitellaan. Rakennusteollisuus voidaan saada innostumaan haastavista ja poikkeavista ratkaisuista, jos alan toimijoille tarjotaan näkymiä niiden tehokkaasta hyödyntämisestä tulevaisuudessa. Skaalautuvuuden yhdistäminen kestävään ja merkitykselliseen arkkitehtuuriin tehostaisi rakennusliikkeiden pitkän ja lyhyen aikavälin kilpailukykyä.
Ottamalla rakennusteollisuus mukaan innovatiiviseen ja korkeatasoiseen suunnitteluun, voidaan saavuttaa sekä arkkitehtejä että rakennusteollisuutta hyödyttäviä etuja. Rakennusteollisuus kaipaa selvää johtajuutta, johon arkkitehtien kannattaa vastata.
Investoinnit
Investointien puute on arkkitehtiliiketoiminnan keskeinen haaste. Investointien kerääminen suunnitteluun voi kuulostaa vieraalta, mutta sisältää paljon mahdollisuuksia. Jokainen parempaan suunnitteluun käytetty euro on panos paremman ja kestävämmän ympäristön puolesta.
Eero Lundén nosti haasteen esille Designing Futures – Rethinking the Architect’s Practice -seminaarissa. Lundén käytti puheessaan esimerkkinä Dysonin robotti-imuria, jonka digitaalisen moottorin tuotekehittelyyn oli investoitu 150 miljoonaa puntaa ja imurin navigointijärjestelmää oli kehittämässä 31 aiheeseen erikoistunutta insinööriä yli 100 000 tuntia. Lundén kysyi, mihin rakentamisen alan innovaatioon olisi investoitu ja keskitytty samassa mittakaavassa.5
Suunnitteluun voi käyttää enemmän aikaa, kun siihen kerää pääomaa. Sen sijaan, että suunnitellaan kertaalleen myytävä ratkaisu kiireessä, voidaan suunnitella monistettavia ratkaisuja rauhassa. Se nostaisi todennäköisesti myös suunnittelun katteita.
Perinteisesti sijoittajat etsivät skaalautuvia tuotteita, keksintöjä ja patentteja, joihin sijoitettu raha voidaan kotiuttaa myöhemmin moninkertaisena takaisin. Sijoittaa voi kuitenkin myös aineettomiin arvoihin, kuten suunnitteluun tai liiketoimintamuotoihin. Aineettomat investoinnit ovat kehittyneissä maissa jo 5–10 % BKT:sta ja kattavat siten huomattavan osan investoinneista. Aineettomat investoinnit voidaan jakaa digitaalisiin järjestelmiin ja tietoon, taloudelliset kyvykkyyksiin, kuten yritysrakenteeseen, mainos- ja brändiarvoihin sekä suunnittelua koskevaan tieteelliseen ja luovaan omaisuuteen.6
Alustatalouskonseptissa yksinkertaisin tapa kerätä investointeja olisi suunnitelmien todella vahva monistettavuus ja aggressiivinen globaali myynti. Se ei kuitenkaan tukisi konseptin tavoitetta suunnittelun arkkitehtonisen tason kehittämisestä. Viisaampaa olisi keskittyä yksittäisiin suunnitteluratkaisuihin ja tiiviimpään yhteistyöhön rakennusteollisuuden kanssa.
Alusta voisi esimerkiksi kerätä ulkoisia investointeja rakennusliikkeen ja suunnittelijan yhteistyössä kehittämiin rakennusten osaratkaisuihin. Ratkaisut voivat olla muitakin kuin teknisiä, kuten hyviä ja tyylikkäitä suunnitteluratkaisuja tai -tuotteita. Esimerkiksi yritys, joka on kehittänyt uuden passiivisen ilmastointijärjestelmän, jonka toiminta vaatii tietynlaisia pohjaratkaisuja, voi jalostaa tekniikan arkkitehtonisiksi ratkaisuiksi suunnittelijoiden kanssa.
Ilmastointiratkaisuja tarjoavan yrityksen kannalta merkittävää olisi, että sen sijaan, että yritys palkkaisi itse suunnittelijoita ideoimaan teoreettisia ratkaisuja tai pyrkisi yhteistyöhön urakoitsijoiden kanssa, voisi yritys tuotteistaa järjestelmän heti myytäväksi kokonaisuudeksi. Yrityksen kannalta suunnitteluun panostaminen olisi kannattavaa, sillä kuluttajien silmissä uusi ilmastointijärjestelmä ei ole vielä kiinnostava tuote. Jos sen pystyy kuitenkin sitomaan käyttäjien elämänlaatua parantaviin suunnitteluratkaisuihin, syntyy heti samaistuttavia ja arvokkaampia innovaatioita.
Rakennusteollisuudessa uusien ideoiden syntyminen vaatii, että rakennuttamisesta, rakennusmateriaalituotannosta ja varsinaisesti rakennustyöstä vastaavilla on yhteinen syy ja tarve tehdä yhteistyötä ja rajat rikkovaa innovointia. Yhteiset tavoitteet voisivat löytyä esimerkiksi lisäarvoa asiakkaille tuottavasta ja korvauksia nostavasta laadukkaasta suunnittelusta. Arkkitehtuurin kannalta olisi toisaalta tärkeää, että arkkitehdit pääsisivät johtamaan rakentamisen skaalautuvuuden periaatteita.
Vaikka rakennusteollisuuden vahva läsnäolo suunnitteluvaiheessa voi tuntua latistavalta, voi se oikein toteutettuna kehittää rakentamisen prosessia. Totuus on myös se, että hyväkään suunnittelu alkaa harvoin tyhjästä: Arkkitehtuurisuunnittelussa on monesti kyse enemmän valmiiden elementtien luovasta yhdistelystä, kuin asioiden piirtämisestä tyhjästä. Siksi rakennusteollisuuden tarjonnan ja rakennusprosessien tunteminen on olennaista. Lisäksi tietomalli- ja asiakirjaohjelmat luovat selvät käytänteet projekteissa etenemiselle. Sen takia osa suunnittelun prosessista on vakioitunut ja rajapinnat vahvemmalle yhteistyölle on olemassa.
Eero Lundén nosti haasteen esille Designing Futures – Rethinking the Architect’s Practice -seminaarissa. Lundén käytti puheessaan esimerkkinä Dysonin robotti-imuria, jonka digitaalisen moottorin tuotekehittelyyn oli investoitu 150 miljoonaa puntaa ja imurin navigointijärjestelmää oli kehittämässä 31 aiheeseen erikoistunutta insinööriä yli 100 000 tuntia. Lundén kysyi, mihin rakentamisen alan innovaatioon olisi investoitu ja keskitytty samassa mittakaavassa.5
Suunnitteluun voi käyttää enemmän aikaa, kun siihen kerää pääomaa. Sen sijaan, että suunnitellaan kertaalleen myytävä ratkaisu kiireessä, voidaan suunnitella monistettavia ratkaisuja rauhassa. Se nostaisi todennäköisesti myös suunnittelun katteita.
Perinteisesti sijoittajat etsivät skaalautuvia tuotteita, keksintöjä ja patentteja, joihin sijoitettu raha voidaan kotiuttaa myöhemmin moninkertaisena takaisin. Sijoittaa voi kuitenkin myös aineettomiin arvoihin, kuten suunnitteluun tai liiketoimintamuotoihin. Aineettomat investoinnit ovat kehittyneissä maissa jo 5–10 % BKT:sta ja kattavat siten huomattavan osan investoinneista. Aineettomat investoinnit voidaan jakaa digitaalisiin järjestelmiin ja tietoon, taloudelliset kyvykkyyksiin, kuten yritysrakenteeseen, mainos- ja brändiarvoihin sekä suunnittelua koskevaan tieteelliseen ja luovaan omaisuuteen.6
Alustatalouskonseptissa yksinkertaisin tapa kerätä investointeja olisi suunnitelmien todella vahva monistettavuus ja aggressiivinen globaali myynti. Se ei kuitenkaan tukisi konseptin tavoitetta suunnittelun arkkitehtonisen tason kehittämisestä. Viisaampaa olisi keskittyä yksittäisiin suunnitteluratkaisuihin ja tiiviimpään yhteistyöhön rakennusteollisuuden kanssa.
Alusta voisi esimerkiksi kerätä ulkoisia investointeja rakennusliikkeen ja suunnittelijan yhteistyössä kehittämiin rakennusten osaratkaisuihin. Ratkaisut voivat olla muitakin kuin teknisiä, kuten hyviä ja tyylikkäitä suunnitteluratkaisuja tai -tuotteita. Esimerkiksi yritys, joka on kehittänyt uuden passiivisen ilmastointijärjestelmän, jonka toiminta vaatii tietynlaisia pohjaratkaisuja, voi jalostaa tekniikan arkkitehtonisiksi ratkaisuiksi suunnittelijoiden kanssa.
Ilmastointiratkaisuja tarjoavan yrityksen kannalta merkittävää olisi, että sen sijaan, että yritys palkkaisi itse suunnittelijoita ideoimaan teoreettisia ratkaisuja tai pyrkisi yhteistyöhön urakoitsijoiden kanssa, voisi yritys tuotteistaa järjestelmän heti myytäväksi kokonaisuudeksi. Yrityksen kannalta suunnitteluun panostaminen olisi kannattavaa, sillä kuluttajien silmissä uusi ilmastointijärjestelmä ei ole vielä kiinnostava tuote. Jos sen pystyy kuitenkin sitomaan käyttäjien elämänlaatua parantaviin suunnitteluratkaisuihin, syntyy heti samaistuttavia ja arvokkaampia innovaatioita.
Rakennusteollisuudessa uusien ideoiden syntyminen vaatii, että rakennuttamisesta, rakennusmateriaalituotannosta ja varsinaisesti rakennustyöstä vastaavilla on yhteinen syy ja tarve tehdä yhteistyötä ja rajat rikkovaa innovointia. Yhteiset tavoitteet voisivat löytyä esimerkiksi lisäarvoa asiakkaille tuottavasta ja korvauksia nostavasta laadukkaasta suunnittelusta. Arkkitehtuurin kannalta olisi toisaalta tärkeää, että arkkitehdit pääsisivät johtamaan rakentamisen skaalautuvuuden periaatteita.
Vaikka rakennusteollisuuden vahva läsnäolo suunnitteluvaiheessa voi tuntua latistavalta, voi se oikein toteutettuna kehittää rakentamisen prosessia. Totuus on myös se, että hyväkään suunnittelu alkaa harvoin tyhjästä: Arkkitehtuurisuunnittelussa on monesti kyse enemmän valmiiden elementtien luovasta yhdistelystä, kuin asioiden piirtämisestä tyhjästä. Siksi rakennusteollisuuden tarjonnan ja rakennusprosessien tunteminen on olennaista. Lisäksi tietomalli- ja asiakirjaohjelmat luovat selvät käytänteet projekteissa etenemiselle. Sen takia osa suunnittelun prosessista on vakioitunut ja rajapinnat vahvemmalle yhteistyölle on olemassa.
Suunnitelmien myynti
Suunnitelmien myynti alustalla alkaa julkisella haulla. Jotta suunnitelmia voidaan julkaista ja markkinoida näyttävästi, täytyy myynnissä olevien tuotteiden määrää kasvattaa hallitusti. Toisaalta myynnissä olevia suunnitelmia kannattaa tarkastella suhteessa toisiinsa. Tarjonnan ei kannata olla esimerkiksi liian päällekkäistä, jotta suunnitelmat eivät heikennä toisiaan.
Suunnittelijat lähettävät ideansa alustalle. Hakuvaiheessa riittää, että suunnitelmasta on tehty viimeistellyt luonnokset ja kuvaus rakennuksen toteutuksesta. Tärkeää on, että suunnittelijan ei tarvitse käyttää vielä hakuvaiheessa suunnitelmaan paljoa työaikaa. Vaikka arkkitehdit toimivat alustalla itsenäisinä yrittäjinä, on alan sisäisen kilpailun vähentämiseksi vältettävä korvauksetonta työtä.
Alustayritys valitsee potentiaalisimmat ideat asiantuntijaraadin kesken. Valinnan helpottamiseksi haun yhteydessä pyydetään todennäköisesti myös työnäytteitä ja kuvausta tulevan suunnitteluprosessin etenemisestä.
Valitut suunnittelijat jatkavat töiden suunnittelua. Suunnittelijat saavat alustalta tukea toteutussuunnitteluun. Heille tarjotaan muun muassa rakennustekniikkaan liittyvää aineistoa ja rakennusinsinöörin ohjausta.
Toteutussuunnittelun valmistuttua suunnittelija toimittaa työpiirrostasoiset asiakirjat tai tietomallin alustalle. Alustayrityksen asiantuntijaryhmä toteuttaa suunnitelmalle viimeiset tarkistukset, jonka jälkeen suunnitelma valmistellaan standardoituun muotoon rakennusurakkaa varten. Sen jälkeen alusta vastaa suunnitelmien myynnistä.
Suunnitteluvaihe on haastava ja vaatii paneutumista pieniinkin yksityiskohtiin. Suunnitelma hiotaankin valmiiksi yhdessä alustayrityksen kanssa. Tavoitteena on mahdollistaa arkkitehdin keskittyminen ainoastaan suunnitteluun alustan hoitaessa muut työt.
Alustayritys tuottaa suunnitelmista visualisoinnit. Laadukas ja yhtenäinen esitystekniikka on konseptin kannalta tärkeää, jotta vielä rakentamattomat suunnitelmat näyttäisivät uskottavilta ja kiinnostavilta. Kuvien täytyy myös viestiä suunnitelmien hienovaraisimpiakin arvoja. Suunnitelmat ovat tasavertaisesti esitetty, jotta alusta vaikuttaa luotettavalta ja korkeatasoiselta. Jokaiselle suunnitelmalla rakennetaan oma esittelysivu, jossa suunnitelma esitellään sen arkkitehtuuria mukaillen. Jokaisesta suunnittelijasta kirjoitetaan myös esittely.
Kun asiakas löytää mieluisan kohteen, välittää alusta suunnitelman asiakkaalle. Asiakkaalla on edessä suunnitelman toteutus alustan tukemana.
Suunnittelijat lähettävät ideansa alustalle. Hakuvaiheessa riittää, että suunnitelmasta on tehty viimeistellyt luonnokset ja kuvaus rakennuksen toteutuksesta. Tärkeää on, että suunnittelijan ei tarvitse käyttää vielä hakuvaiheessa suunnitelmaan paljoa työaikaa. Vaikka arkkitehdit toimivat alustalla itsenäisinä yrittäjinä, on alan sisäisen kilpailun vähentämiseksi vältettävä korvauksetonta työtä.
Alustayritys valitsee potentiaalisimmat ideat asiantuntijaraadin kesken. Valinnan helpottamiseksi haun yhteydessä pyydetään todennäköisesti myös työnäytteitä ja kuvausta tulevan suunnitteluprosessin etenemisestä.
Valitut suunnittelijat jatkavat töiden suunnittelua. Suunnittelijat saavat alustalta tukea toteutussuunnitteluun. Heille tarjotaan muun muassa rakennustekniikkaan liittyvää aineistoa ja rakennusinsinöörin ohjausta.
Toteutussuunnittelun valmistuttua suunnittelija toimittaa työpiirrostasoiset asiakirjat tai tietomallin alustalle. Alustayrityksen asiantuntijaryhmä toteuttaa suunnitelmalle viimeiset tarkistukset, jonka jälkeen suunnitelma valmistellaan standardoituun muotoon rakennusurakkaa varten. Sen jälkeen alusta vastaa suunnitelmien myynnistä.
Suunnitteluvaihe on haastava ja vaatii paneutumista pieniinkin yksityiskohtiin. Suunnitelma hiotaankin valmiiksi yhdessä alustayrityksen kanssa. Tavoitteena on mahdollistaa arkkitehdin keskittyminen ainoastaan suunnitteluun alustan hoitaessa muut työt.
Alustayritys tuottaa suunnitelmista visualisoinnit. Laadukas ja yhtenäinen esitystekniikka on konseptin kannalta tärkeää, jotta vielä rakentamattomat suunnitelmat näyttäisivät uskottavilta ja kiinnostavilta. Kuvien täytyy myös viestiä suunnitelmien hienovaraisimpiakin arvoja. Suunnitelmat ovat tasavertaisesti esitetty, jotta alusta vaikuttaa luotettavalta ja korkeatasoiselta. Jokaiselle suunnitelmalla rakennetaan oma esittelysivu, jossa suunnitelma esitellään sen arkkitehtuuria mukaillen. Jokaisesta suunnittelijasta kirjoitetaan myös esittely.
Kun asiakas löytää mieluisan kohteen, välittää alusta suunnitelman asiakkaalle. Asiakkaalla on edessä suunnitelman toteutus alustan tukemana.
Alustatalouskonseptin neljä ominaisuutta
1. Suunnittelusta tehdään näkyvää, koettavaa ja arvostettavaa
Arkkitehtuurin myyminen ei ole helppoa. Arkkitehtuurin arvojen kuten tilallisuuden, materiaalisuuden tai kokemuksellisuuden ymmärtäminen on vaikeaa. Ihminen aistii arkkitehtuuria alitajuntaisesti ja vain harjaantunut osaa sanoittaa aitoja toiveitaan.
Arkkitehdit eivät ole perinteisesti markkinoineet itseään. Se on aiheuttanut vääristymää markkinoille: rakentamista myydään arkkitehtuurin kannalta väärillä mielikuvilla. Arkkitehtuurin markkinoinnin on keskeistä sanoittaa asiakkaan tarpeet ja kuvata ne mahdollisuudet, joita hyvä rakennussuunnittelu tarjoaa.
Erinomainen suunnittelu yhdistettynä hyvään viestintään nostaa asiakkaan kokemaa arvoa.
Arkkitehdit eivät ole perinteisesti markkinoineet itseään. Se on aiheuttanut vääristymää markkinoille: rakentamista myydään arkkitehtuurin kannalta väärillä mielikuvilla. Arkkitehtuurin markkinoinnin on keskeistä sanoittaa asiakkaan tarpeet ja kuvata ne mahdollisuudet, joita hyvä rakennussuunnittelu tarjoaa.
Erinomainen suunnittelu yhdistettynä hyvään viestintään nostaa asiakkaan kokemaa arvoa.
2. Arkkitehdit harjoittavat liiketoimintaa todellisen asiakkaan eli käyttäjän kanssa
Arkkitehdit ovat hyväksyneet roolinsa rakennusteollisuuden takana. Rakennusliikkeet myyvät, arkkitehdit suunnittelevat. Arkkitehtien asiakkaita ovat rakennusliikkeet, eivät käyttäjät. Tilanne on johtanut siihen, että rakennusliikkeet muokkaavat kysyntää tarpeisiinsa. He tarjoavat vain sitä, mikä on heille kannattavaa.
Jotta markkinat ohjautuisivat kohden parempaa suunnittelua, täytyy arkkitehtien näyttää suuntaa luomalla mielenkiintoa ja kysyntää. Arkkitehtuurista tulee markkinoiden avaintekijä vain, jos sitä on riittävästi tarjolla.
Jotta markkinat ohjautuisivat kohden parempaa suunnittelua, täytyy arkkitehtien näyttää suuntaa luomalla mielenkiintoa ja kysyntää. Arkkitehtuurista tulee markkinoiden avaintekijä vain, jos sitä on riittävästi tarjolla.
3. Käyttäjästä tehdään tilaaja
Jotta arkkitehtien liiketoiminta olisi riittävän vaikuttavaa rakennusmarkkinoilla, tarvitsevat arkkitehdit voimaa kuluttajista.
Kun asiakas ostaa suunnitelman alustalta, hänelle tarjotaan myös työkaluja suunnitelman toteuttamiseen.
Palvelussa asiakkaalle annetaan tietotaito ja työkalut sekä kilpailuttaa urakoitsijat ja muut rakennusteollisuuden toimijat että vastata hankkeen toteutuksesta tilaajana. Rakennusurakka pilkotaan helposti ymmärrettäviksi osiksi, jotka yksinkertaistavat urakan tilaamista. Alusta koordinoi hanketta, ja sen kautta voi esimerkiksi olla yhteydessä hankkeen osapuoliin.
Tilaamista helpottavat liitännäispalvelut ovat osa asiakkaalle annettavaa arvolupausta. Pelkkä arkkitehtisuunnittelu ei riitä, vaan asiakkaat tarvitsevat myös tukea kohteiden rakentamiseen. Alustan tarjoama rakennuttamispalvelu tuo suunnittelun ostamisen lähemmäksi valmistaloyritysten tarjoamia palveluita. Suunnitelmien myymisen arvolupauksen keskiössä täytyy olla myös asunnon saamisen helppous.
Tarjoamalla asiakkaalle mahdollisuuden toteuttaa unelmiaan luodaan rakennusteollisuuteen painetta uudistua. Rakennusteollisuuden mahdollisuus vaikuttaa tarjontaan omaehtoisesti pienenee.
Kun asiakas ostaa suunnitelman alustalta, hänelle tarjotaan myös työkaluja suunnitelman toteuttamiseen.
Palvelussa asiakkaalle annetaan tietotaito ja työkalut sekä kilpailuttaa urakoitsijat ja muut rakennusteollisuuden toimijat että vastata hankkeen toteutuksesta tilaajana. Rakennusurakka pilkotaan helposti ymmärrettäviksi osiksi, jotka yksinkertaistavat urakan tilaamista. Alusta koordinoi hanketta, ja sen kautta voi esimerkiksi olla yhteydessä hankkeen osapuoliin.
Tilaamista helpottavat liitännäispalvelut ovat osa asiakkaalle annettavaa arvolupausta. Pelkkä arkkitehtisuunnittelu ei riitä, vaan asiakkaat tarvitsevat myös tukea kohteiden rakentamiseen. Alustan tarjoama rakennuttamispalvelu tuo suunnittelun ostamisen lähemmäksi valmistaloyritysten tarjoamia palveluita. Suunnitelmien myymisen arvolupauksen keskiössä täytyy olla myös asunnon saamisen helppous.
Tarjoamalla asiakkaalle mahdollisuuden toteuttaa unelmiaan luodaan rakennusteollisuuteen painetta uudistua. Rakennusteollisuuden mahdollisuus vaikuttaa tarjontaan omaehtoisesti pienenee.
4. Tavoitteena uudenlaiset markkinat suunnittelun ympärille
Alusta luo ympäristön laadukkaan suunnittelun tutkimiselle, löytämiselle ja ostamiselle. Kun myynti rakennetaan yhteisen brändin alle ja toteutuneista suunnitelmista pidetään kirjaa, syntyy arvoa kasvattava järjestelmä, josta hyötyvät niin suunnittelijat kuin asiakkaat.
Rakennetut kohteet tulevat tunnetuksi ominaispiirteidensä perusteella. Täysin uusia ratkaisuja sisältävät rakennukset ovat alansa edelläkävijöitä, erikoisia tyylejä mukailevat ovat harvinaisuuksia ja ekologiset suunnitelmat ovat markkinoiden eettisimpiä. Merkityksensä on myös suunnittelijan omalla brändillä.
Uudet suunnitelmat vahvistavat edellisiä. Jos suunnittelija julkaisee erityisen arvokkaana pidetyn suunnitelman, nousee suunnittelijan edellistenkin töiden arvo. Arvostus leviää brändin kautta myös alustan muille suunnittelijoille.
Suunnitelmille voidaan myös luoda erityistä kysyntää julkaisemalla niistä rajoitettuja eriä tai mahdollistamalla niiden jälleenvälitys alustalla. Tällöin keräilijät saattaisivat ostaa suunnitelmia tarkoituksena myydä niitä myöhemmin eteenpäin.
Parhaassa tapauksessa alustan kautta syntyy järjestelmä, joka kasvattaa kohteittensa arvoa muuta rakennuskantaa nopeammin. Välttämätöntä kuitenkin on, että suunnitelmat ja niistä rakennettavat kohteet lunastavat ihmisten odotukset ja täyttävät annetut lupaukset. Jos osa rakennuksista on selvästi heikompia, ne syövät koko järjestelmän arvoa.
Rakennetut kohteet tulevat tunnetuksi ominaispiirteidensä perusteella. Täysin uusia ratkaisuja sisältävät rakennukset ovat alansa edelläkävijöitä, erikoisia tyylejä mukailevat ovat harvinaisuuksia ja ekologiset suunnitelmat ovat markkinoiden eettisimpiä. Merkityksensä on myös suunnittelijan omalla brändillä.
Uudet suunnitelmat vahvistavat edellisiä. Jos suunnittelija julkaisee erityisen arvokkaana pidetyn suunnitelman, nousee suunnittelijan edellistenkin töiden arvo. Arvostus leviää brändin kautta myös alustan muille suunnittelijoille.
Suunnitelmille voidaan myös luoda erityistä kysyntää julkaisemalla niistä rajoitettuja eriä tai mahdollistamalla niiden jälleenvälitys alustalla. Tällöin keräilijät saattaisivat ostaa suunnitelmia tarkoituksena myydä niitä myöhemmin eteenpäin.
Parhaassa tapauksessa alustan kautta syntyy järjestelmä, joka kasvattaa kohteittensa arvoa muuta rakennuskantaa nopeammin. Välttämätöntä kuitenkin on, että suunnitelmat ja niistä rakennettavat kohteet lunastavat ihmisten odotukset ja täyttävät annetut lupaukset. Jos osa rakennuksista on selvästi heikompia, ne syövät koko järjestelmän arvoa.
Markkinointi
1
Tarjanne & Englund 2018, 75
2
Tarjanne & Englund 2018, 57
3
Jaakkola et al 2009, 39
4
Digiole Oy 2021
Alustatalouskonseptin menestys perustuisi kiinnostaviin suunnitelmiin, suunnitelmien tehokkaaseen jakeluun ja laajaan näkyvyyteen. Markkinointi osana yrityksen liiketoimintastrategiaa on osa tavoitetta nostaa suomalaisen asuinrakentamisen arkkitehtuurin tasoa.
Markkinointi on mainontaa laajempi ilmiö. Markkinoinnin eri osa-alueita kuvataan usein 4p-nimisenä markkinointimixinä, joka sisältää tuotteen (product), hinnan (price), paikan (place) ja mainonnan (promotion). Määritelmä on laajennettavissa myös ihmisiin, prosesseihin ja fyysiseen ympäristöön.
Markkinointi kytkeytyy koko yrityksen liiketoimintaan ja tuotekehitykseen. Markkinoinnissa on tärkeää ymmärtää asiakasta ja ympäröiviä olosuhteita: säädöksiä, ilmapiiriä ja kulttuuria. Siksi markkinointi antaa tehokkaat työkalut tarkastella myös alustatalouskonseptia.
Nykyaikaisessa liiketoiminnassa puhutaan markkinaorientaatiosta. Markkinaorientaation paradigmassa on keskeistä ymmärtää asiakkaan tarpeita ja koittaa vastata niihin. Tulosta tehdään asiakastyytyväisyyden ja uskollisuuden kautta, ja markkinointi integroidaan osaksi yrityksen strategista toimintaa.
Markkinaorientaation merkittävyyden ymmärtää, kun tutustuu muihin historian aikana ilmenneisiin orientaatioihin. Niissä on keskitytty vuoron perään tuotantoon, tuotteeseen tai myyntiin. Tuotantokeskeisyydessä ollaan kiinnostuneita tuotannon optimoinnista, ja asiakkaan ajatellaan olevan kiinnostunut lähinnä tuotteen hinnasta. Tuotekeskeisyydessä yritykset keskittyvät tuotteen laadun parantamiseen: asiakkaiden oletetaan valitsevan tuotteen sen teknisen laadun perusteella. Myyntiorientaatiossa keskitytään aggressiiviseen myymiseen, ja yrityksen tehtävänä on kannustaa asiakkaita ostamaan tuotteita ja palveluita.
Liiketoiminnassa on tekijöitä kaikista eri orientaatioista. Menestyvimpinä yrityksinä pidetään kuitenkin niitä, jotka perustavat liiketoimintansa asiakkaisiin ja markkinoihin.
Markkinaorientaatio selittää brändien merkitystä liiketoiminnassa. Brändiä voisi kuvata yrityksen tunnettavuutena. Brändi muodostuu joukosta erilaisia asioita, jotka kuluttaja yhdistää mielessään yritykseen.
Brändien merkittävyys perustuu niiden luomaan asiakassuhteeseen ja luottamukseen. Brändit sisältävät symbolisia merkityksiä, joilla pyritään ylläpitämään ainutlaatuisuuden tunnetta. Brändin tarkoituksena onkin erottaa yritys kilpailijoista. Brändeistä on asiakkaalle hyötyä siksi, että ne auttavat asiakasta tunnistamaan tuotteita ja luottamaan hyväksi todettuihin merkkeihin. Brändit vähentävät siten etsinnän kustannuksia ja ostamisen riskejä.
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisussa Arvoa synnyttävän liiketoiminnan lähteillä kirjoitetaan, että brändit ovat nykyaikaisen yrityksen tärkein omaisuuserä, ja strategisen brändin johtamisen tavoitteena on aina yritysarvon kasvattaminen1. Yhdysvaltalaisen Procter & Gamble -brändijätin vuonna 2017 tekemässä tutkimuksessa kerrotaan, että jopa 67 prosenttia kuluttajista uskoi brändeillä olevan enemmän valtaa tehdä muutoksia kuin hallituksilla. Brändien voidaankin sanoa nousseen yhdeksi 2000-luvun merkittävimmistä aineettomista arvonluonnin keinoista.2
Vahva brändi on myös alustatalouskonseptin arvonluonnin kulmakivi. Alustatalous konseptissa myynnin kontrollointia, eli suunnitelmien kuratuinta ja yhtenäistä esittämistä, perustellaan brändin rakentamisella.
Tavoitteena on luottamuksen rakentaminen asiakkaiden ja arkkitehtien välillä.
Toinen puoli brändiä on palveluun liittyvät mielikuvat. Alustalla myytyjä suunnitelmia yhdistää arkkitehtonisuus. Tarjonta poikkeaa siten valmistaloyritysten tuotteista. Laadukkuus ja yksilöllisyys tekee alustasta mielekkään myös arkkitehdeille. Tyylikkyys ei saa kuitenkaan nousta asumisen tason yläpuolelle. Hyvään arkkitehtuuriin kuuluu kuitenkin myös käyttäjän arkeen liittyvät oivallukset.
Markkinointi kytkeytyy koko yrityksen liiketoimintaan ja tuotekehitykseen. Markkinoinnissa on tärkeää ymmärtää asiakasta ja ympäröiviä olosuhteita: säädöksiä, ilmapiiriä ja kulttuuria. Siksi markkinointi antaa tehokkaat työkalut tarkastella myös alustatalouskonseptia.
Nykyaikaisessa liiketoiminnassa puhutaan markkinaorientaatiosta. Markkinaorientaation paradigmassa on keskeistä ymmärtää asiakkaan tarpeita ja koittaa vastata niihin. Tulosta tehdään asiakastyytyväisyyden ja uskollisuuden kautta, ja markkinointi integroidaan osaksi yrityksen strategista toimintaa.
Markkinaorientaation merkittävyyden ymmärtää, kun tutustuu muihin historian aikana ilmenneisiin orientaatioihin. Niissä on keskitytty vuoron perään tuotantoon, tuotteeseen tai myyntiin. Tuotantokeskeisyydessä ollaan kiinnostuneita tuotannon optimoinnista, ja asiakkaan ajatellaan olevan kiinnostunut lähinnä tuotteen hinnasta. Tuotekeskeisyydessä yritykset keskittyvät tuotteen laadun parantamiseen: asiakkaiden oletetaan valitsevan tuotteen sen teknisen laadun perusteella. Myyntiorientaatiossa keskitytään aggressiiviseen myymiseen, ja yrityksen tehtävänä on kannustaa asiakkaita ostamaan tuotteita ja palveluita.
Liiketoiminnassa on tekijöitä kaikista eri orientaatioista. Menestyvimpinä yrityksinä pidetään kuitenkin niitä, jotka perustavat liiketoimintansa asiakkaisiin ja markkinoihin.
Markkinaorientaatio selittää brändien merkitystä liiketoiminnassa. Brändiä voisi kuvata yrityksen tunnettavuutena. Brändi muodostuu joukosta erilaisia asioita, jotka kuluttaja yhdistää mielessään yritykseen.
Brändien merkittävyys perustuu niiden luomaan asiakassuhteeseen ja luottamukseen. Brändit sisältävät symbolisia merkityksiä, joilla pyritään ylläpitämään ainutlaatuisuuden tunnetta. Brändin tarkoituksena onkin erottaa yritys kilpailijoista. Brändeistä on asiakkaalle hyötyä siksi, että ne auttavat asiakasta tunnistamaan tuotteita ja luottamaan hyväksi todettuihin merkkeihin. Brändit vähentävät siten etsinnän kustannuksia ja ostamisen riskejä.
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisussa Arvoa synnyttävän liiketoiminnan lähteillä kirjoitetaan, että brändit ovat nykyaikaisen yrityksen tärkein omaisuuserä, ja strategisen brändin johtamisen tavoitteena on aina yritysarvon kasvattaminen1. Yhdysvaltalaisen Procter & Gamble -brändijätin vuonna 2017 tekemässä tutkimuksessa kerrotaan, että jopa 67 prosenttia kuluttajista uskoi brändeillä olevan enemmän valtaa tehdä muutoksia kuin hallituksilla. Brändien voidaankin sanoa nousseen yhdeksi 2000-luvun merkittävimmistä aineettomista arvonluonnin keinoista.2
Vahva brändi on myös alustatalouskonseptin arvonluonnin kulmakivi. Alustatalous konseptissa myynnin kontrollointia, eli suunnitelmien kuratuinta ja yhtenäistä esittämistä, perustellaan brändin rakentamisella.
Tavoitteena on luottamuksen rakentaminen asiakkaiden ja arkkitehtien välillä.
Toinen puoli brändiä on palveluun liittyvät mielikuvat. Alustalla myytyjä suunnitelmia yhdistää arkkitehtonisuus. Tarjonta poikkeaa siten valmistaloyritysten tuotteista. Laadukkuus ja yksilöllisyys tekee alustasta mielekkään myös arkkitehdeille. Tyylikkyys ei saa kuitenkaan nousta asumisen tason yläpuolelle. Hyvään arkkitehtuuriin kuuluu kuitenkin myös käyttäjän arkeen liittyvät oivallukset.
Markkinastrategia
Markkinapositio kuvaa tuotteen asemaa markkinoilla. Tuotteet ovat markkinoilla aina suhteessa toisiinsa. Tuotteen asemointia voi kuvailla esimerkiksi kahdella akselilla: rakennussuunnittelussa muuttujia voisivat olla hinta ja tyyli. Jos markkinoilla ei ole entuudestaan yhtään edullista ja modernia suunnitelmaa, suunnitelma kannattaa julkaista sille markkinapositiolle. Kuitenkin sillä ehdolla, että kyseisen tapaiselle tuotteelle tiedetään olevan kysyntää. Olemassa olevia markkinoita kartoitetaan markkinatutkimuksilla.
Aina asiakkaiden tarpeet eivät ole luettavissa sen hetkisen kysynnän kautta. Joskus uusia avauksia täytyy tehdä reagoimalla orastaviin merkkeihin kuluttajien käyttäytymisessä ja toiveissa. Uusi tarjonta, joka kiinnostaa asiakkaita, vahvistaa uudenlaista kysyntää. Yritys, joka ehtii markkinoille ensin, saa etulyöntiaseman kilpailijoihin nähden.
Alustan myyntistrategiaa voi kuvata nimellä long tail business -strategia. Strategian tavoite on myydä erikoisia korkeakatteisia tuotteita pienelle asiakaskunnalle pitkällä aikajänteellä. Strategian vastakohtana voi pitää kulutustuotteista tuttua mallia, jossa tuotetta myydään mahdollisimman paljon, mahdollisimman lyhyessä ajassa ja pienellä katteella.
Strategian tekee mahdolliseksi verkossa tapahtuva myynti, joka tavoittaa poikkeuksellisen laajan yleisön. Vaikka rakennuksia ei voi siirtää, liikkuvat suunnitelmat helposti ympäri maailmaa. Markkinointistrategia yhdistyy alustan tavoitteeseen myydä erityisiä suunnitelmia harvoille asiakkaille, mikä liittyy vuorostaan alustan tavoitteeseen tuottaa runsaampaa arvoa asiakkailleen. Arkkitehtuurin etu on siinä, että vaikka se olisi yksilöllistä eikä miellyttäisi kaikkia, se on ajatonta, jolloin samaa suunnitelmaa saatetaan myydä jopa useita vuosikymmeniä.
Segmentointi kuvaa asiakaskunnan jakamista erilaisiin osiin. Segmentoinnissa on kyse asiakkaiden ymmärtämisestä. Segmentti määritellään asiakasryhmänä, jonka sisällä ostajilla on yhteisiä piirteitä, jotka erottavat sen toisesta asiakasryhmästä. Asiakaskunnan voi jakaa eri segmentteihin iän, sukupuolen ja sijainnin, sekä elämäntapojen ja harrastusten mukaan. Yksi tapa jaotella asiakaskuntaa on pohtia sen suhdetta tuotteeseen: onko käyttäjä satunnainen ostaja vai uskollinen asiakas.
Segmentointia ei tehdä kuitenkaan vain erikoisten asiakasryhmien löytämiseksi, vaan se auttaa ymmärtämään tuotteen suunnittelua laajemmin. Segmentoinnin yleisin etu se, että harvalla yrityksellä on mahdollisuutta palvella kaikkia. Toisaalta tavoite vastata samalla tuotteella kaikkien toiveisiin on usein mahdoton.
Tuotteen kohdentaminen eri asiakassegmenteille perustuu yksikertaisesti tuotteen variointiin. Varioinnin on oltava riittävän erilaista ja peruteltua. Variointia voi tehdä ominaisuuksien, tyylin, hinnan tai vain jakelukanavien kautta. Konseptin tapauksessa nuorille aikuisille suunnattu suunnitelma voi tukea milleniaali-sukupolven tavoittelemaa vapaata, rentoa ja luovaa elämäntapaa. Ympäristötietoisille suunnitelmaa kuvataan taas sen luontoarvojen kautta. Uusi työkalu rakennussuunnittelun myymiseen on eri arkkitehtonisten tyylien myyminen. Niissä erityinen asiakassegmentti on esimerkiksi historiallisesta rakentamisesta kiinnostuneet.
Asiakkaan identiteetin ja arvojen vahvistaminen suunnittelulla on hyvä myynnin työkalu. Alustalla suunnitelmat on jaoteltu eri kategorioihin, joilla kaikilla on omat erityispiirteensä. Pelkästään kategorian sivulle saapuminen vahvistaa asiakassegmentin identiteettiä, ja näin asiakas saadaan kiinnostumaan tuotteesta. Merkitystä on myös suunnitelmien ympärillä olevalla muulla sisällöllä. Alustalla julkaistavilla teemajutuilla voidaan rakentaa suunnitelmien luonnetta.
Suunnittelijoiden yksilöllisyyden kuvaaminen on myös osa suunnitelmien markkinointia. Jos arkkitehti on erityisen kiinnostunut ympäristöystävällisestä suunnittelusta, tuodaan tämä esille osana suunnitelman tarinaa. Suunnittelijan vahvuuksia voivat olla niin kokemus kuin nuoren iän tuoma edelläkävijyys.
Alustatalouskonseptin markkinointistrategiaa voi katsoa myös toisesta suunnasta: Alusta on vastalause rakennusliikkeiden turvallisuushakuisuudelle. Alustalla myydyt suunnitelmat ja niiden markkinointi poikkeaarakennusliikkeiden lähtökohdasta suhtautua asuntojen suunnitteluun. Grynderit pyrkivät miellyttämään mahdollisimman laajaa käyttäjäkuntaa varmistaakseen, että eivät poissulje yhtään ostajaehdokasta. Se on helppo toimintatapa markkinoiden ohuuden ja sen, että kohteet rakennetaan yleensä jo kun puolet asunnoista on ennakkomyyty. Alustan kautta asuntojen myyminen toimii kuitenkin toisinpäin: myydään ensin ja rakennetaan vasta täsmälliseen tarpeeseen.
Myyntistrategia vaikuttaa arvonluontiin. Rakennus ei voi koskaan saavuttaa maksimaalista arvoaan käyttäjälle, jos se tuntuu asiakkaasta parhaalta kompromissilta. Alustatalouskonseptin vahvuus on sen mahdollisesti luoma korkeampi arvo ostajalleen. Markkinointistrategia on siten yhteydessä tavoitteeseen nostaa suomalaisen asuinrakentamisen arkkitehtuurin tasoa. Laadukas arkkitehtuuri on sopivassa määrin ainutlaatuista.
Aina asiakkaiden tarpeet eivät ole luettavissa sen hetkisen kysynnän kautta. Joskus uusia avauksia täytyy tehdä reagoimalla orastaviin merkkeihin kuluttajien käyttäytymisessä ja toiveissa. Uusi tarjonta, joka kiinnostaa asiakkaita, vahvistaa uudenlaista kysyntää. Yritys, joka ehtii markkinoille ensin, saa etulyöntiaseman kilpailijoihin nähden.
Alustan myyntistrategiaa voi kuvata nimellä long tail business -strategia. Strategian tavoite on myydä erikoisia korkeakatteisia tuotteita pienelle asiakaskunnalle pitkällä aikajänteellä. Strategian vastakohtana voi pitää kulutustuotteista tuttua mallia, jossa tuotetta myydään mahdollisimman paljon, mahdollisimman lyhyessä ajassa ja pienellä katteella.
Strategian tekee mahdolliseksi verkossa tapahtuva myynti, joka tavoittaa poikkeuksellisen laajan yleisön. Vaikka rakennuksia ei voi siirtää, liikkuvat suunnitelmat helposti ympäri maailmaa. Markkinointistrategia yhdistyy alustan tavoitteeseen myydä erityisiä suunnitelmia harvoille asiakkaille, mikä liittyy vuorostaan alustan tavoitteeseen tuottaa runsaampaa arvoa asiakkailleen. Arkkitehtuurin etu on siinä, että vaikka se olisi yksilöllistä eikä miellyttäisi kaikkia, se on ajatonta, jolloin samaa suunnitelmaa saatetaan myydä jopa useita vuosikymmeniä.
Segmentointi kuvaa asiakaskunnan jakamista erilaisiin osiin. Segmentoinnissa on kyse asiakkaiden ymmärtämisestä. Segmentti määritellään asiakasryhmänä, jonka sisällä ostajilla on yhteisiä piirteitä, jotka erottavat sen toisesta asiakasryhmästä. Asiakaskunnan voi jakaa eri segmentteihin iän, sukupuolen ja sijainnin, sekä elämäntapojen ja harrastusten mukaan. Yksi tapa jaotella asiakaskuntaa on pohtia sen suhdetta tuotteeseen: onko käyttäjä satunnainen ostaja vai uskollinen asiakas.
Segmentointia ei tehdä kuitenkaan vain erikoisten asiakasryhmien löytämiseksi, vaan se auttaa ymmärtämään tuotteen suunnittelua laajemmin. Segmentoinnin yleisin etu se, että harvalla yrityksellä on mahdollisuutta palvella kaikkia. Toisaalta tavoite vastata samalla tuotteella kaikkien toiveisiin on usein mahdoton.
Tuotteen kohdentaminen eri asiakassegmenteille perustuu yksikertaisesti tuotteen variointiin. Varioinnin on oltava riittävän erilaista ja peruteltua. Variointia voi tehdä ominaisuuksien, tyylin, hinnan tai vain jakelukanavien kautta. Konseptin tapauksessa nuorille aikuisille suunnattu suunnitelma voi tukea milleniaali-sukupolven tavoittelemaa vapaata, rentoa ja luovaa elämäntapaa. Ympäristötietoisille suunnitelmaa kuvataan taas sen luontoarvojen kautta. Uusi työkalu rakennussuunnittelun myymiseen on eri arkkitehtonisten tyylien myyminen. Niissä erityinen asiakassegmentti on esimerkiksi historiallisesta rakentamisesta kiinnostuneet.
Asiakkaan identiteetin ja arvojen vahvistaminen suunnittelulla on hyvä myynnin työkalu. Alustalla suunnitelmat on jaoteltu eri kategorioihin, joilla kaikilla on omat erityispiirteensä. Pelkästään kategorian sivulle saapuminen vahvistaa asiakassegmentin identiteettiä, ja näin asiakas saadaan kiinnostumaan tuotteesta. Merkitystä on myös suunnitelmien ympärillä olevalla muulla sisällöllä. Alustalla julkaistavilla teemajutuilla voidaan rakentaa suunnitelmien luonnetta.
Suunnittelijoiden yksilöllisyyden kuvaaminen on myös osa suunnitelmien markkinointia. Jos arkkitehti on erityisen kiinnostunut ympäristöystävällisestä suunnittelusta, tuodaan tämä esille osana suunnitelman tarinaa. Suunnittelijan vahvuuksia voivat olla niin kokemus kuin nuoren iän tuoma edelläkävijyys.
Alustatalouskonseptin markkinointistrategiaa voi katsoa myös toisesta suunnasta: Alusta on vastalause rakennusliikkeiden turvallisuushakuisuudelle. Alustalla myydyt suunnitelmat ja niiden markkinointi poikkeaarakennusliikkeiden lähtökohdasta suhtautua asuntojen suunnitteluun. Grynderit pyrkivät miellyttämään mahdollisimman laajaa käyttäjäkuntaa varmistaakseen, että eivät poissulje yhtään ostajaehdokasta. Se on helppo toimintatapa markkinoiden ohuuden ja sen, että kohteet rakennetaan yleensä jo kun puolet asunnoista on ennakkomyyty. Alustan kautta asuntojen myyminen toimii kuitenkin toisinpäin: myydään ensin ja rakennetaan vasta täsmälliseen tarpeeseen.
Myyntistrategia vaikuttaa arvonluontiin. Rakennus ei voi koskaan saavuttaa maksimaalista arvoaan käyttäjälle, jos se tuntuu asiakkaasta parhaalta kompromissilta. Alustatalouskonseptin vahvuus on sen mahdollisesti luoma korkeampi arvo ostajalleen. Markkinointistrategia on siten yhteydessä tavoitteeseen nostaa suomalaisen asuinrakentamisen arkkitehtuurin tasoa. Laadukas arkkitehtuuri on sopivassa määrin ainutlaatuista.
Hinnoittelu
Kovan kilpailun ja vahvan sopimuskulttuurin vallitessa voi syntyä mielikuva, että rakennussuunnittelusta maksettava korvaus on suhteellisen vakio, ja on pääsääntöisesti nostettavissa vain suunnittelijan kokemuksen perusteella. Hinnoittelu on kuitenkin strateginen osa tuotteen myyntiä ja sillä voi nostaa suunnittelusta saatavia katteita.
Hinnoittelulla on useita tavoitteita. Hinnoittelulla varmistetaan riittävä myynti ja tavoitellaan tiettyä markkinaosuutta ja kannattavuutta. Hinnoittelulla luodaan myös mielikuvia tuotteen laadusta ja kilpailueduista, toisaalta vältetään tuhoavaa hintakilpailua. Tuhoava hintakilpailu tarkoittaa tilannetta, jossa alan sisäinen kilpailu johtaa kaikille kannattamattomaan liiketoimintaan.
Hinnoittelua täytyy miettiä jo tuotetta suunnitellessa. On oleellista, mihin kohtaan markkinoita ja kenelle tuote suunnataan. Edullisella hinnalla voidaan kannustaa asiakasta kokeilemaan täysin uutta tuotetta ja korkealla hinnalla voidaan asemoida tuote erittäin laadukkaiden tuotteiden luokkaan.
Hinnoittelussa kannattaa välttää kilpailuperusteisuutta. Kilpailuperusteisessa hinnoittelussa pyritään vastaamaan kilpailijan hintaan tarjoamalla tuote samalla tai vaihtoehtoisesti edullisemmalla hinnalla. Tällöin on vaarana tuhoava hintakilpailu. Siksi tuotteet kannattaa suunnitella riittävän ainutlaatuisiksi, jotta ne nousevat kilpailun yläpuolelle.
Ongelmallista on myös kustannusperusteisuus. Kustannusperusteisuutta on esimerkiksi palveluliiketoiminnan aikaperusteinen hinnoittelu. Aikaperusteisessa hinnoittelussa työn arvo liitetään siihen käytettyyn aikaan. Vaikka suunnitteluprosessin jakaisi eri tuntihintoihin, viestii hinnoittelu asiakkaalle, että työn arvo on kiinni siihen kuluneesta ajasta.
Siksi alustatalouskonseptissa suunnitelmia myydään kiinteällä hinnalla. Kiinteä hinta on asiakkaalle yksiselitteinen. Se helpottaa palvelusta saatavan hyödyn arviointia ja vähentää palveluun liittyviä riskejä. Palveluissa tuntipohjainen hinnoittelu jättää riskin asiakkaalle: Jos prosessissa ilmenee yllättäviä muutoksia, asiakas maksaa pidentyvästä työajasta.
Hyvän hinnoittelun pohjana on markkinaperusteisuus. Markkinaperusteisuudessa tuottaja selvittää, kuinka paljon markkinoilla maksetaan vastaavista tuotteista, ja arvioimalla oman tuotteensa ominaisuuksia sijoittaa tuotteen hinta-asteikkoon tietylle kohdalle. Hinnoittelussa kannattaa miettiä myös kysyntäperusteisuutta, jossa tuotteesta laskutetaan sen mukaan, mitä asiakas on siitä valmis maksamaan. Hinnat asetetaan vastaamaan sitä arvoa, mikä tuotteella on asiakkaalle.
Jos hinnoittelua miettii arkkitehtisuunnittelun arvon muodostumisen kannalta, kannattaa ideoille ja suunnittelijan tuomalle näkemykselle asettaa korkea kiinteä hinta. Ideat määrittelevät koko rakennuksesta myöhemmin saatavaa arvoa ja toisaalta ne voivat syntyä minuuteissa. Hyvän suunnittelijan näkemys ei ole myöskään lähtökohtaisesti korvattavissa. Moni muu suunnittelun osa-alue, kuten piirustusten tekeminen tai jopa pohjien viimeistely on asiakkaan näkökulmasta tilattavissa muualta.
Onnistuneet ansaintamallit häivyttävät asiakkaan käsitystä tuotantokustannuksista. Suoratoistopalvelu Netflix ei muuta palvelunsa hintaa vaihtelevien tuotantokustannuksen mukaan. Palvelulla on hinta, joka vastaa markkinaposition mukaiseen kilpailuun ja yrityksen tehtäväksi jää tasapainotella katteiden ja asiakkaalle annetun arvolupauksen välillä. Tärkeää on hahmottaa myös, että asiakas ei välitä siitä, paljonko palvelu maksaa tuottajalle. Sen sijaan asiakas vertaa hintaa palvelusta saamaansa hyötyyn ja markkinoilla oleviin kilpaileviin palveluihin3. Arkkitehdit eivät saa asiakkaita takaisin valmistaloyrityksiltä ainoastaan selittelemällä suunnittelun vaativuutta ja siihen kuluvaa aikaa.
Kaksi hinnoitteluun liittyvää muuta myyntistrategiaa ovat alennukset ja mahdollisuus ostetun tuotteen palautukseen. Konseptissa näiden strategioiden toteuttamista helpottaa suunnitelmien tuotteistaminen.
Tuotteen palauttaminen tarkoittaa, että asiakas voi palauttaa suunnitelman, jos hän ei ikinä toteuta sitä. Lupauksen tarkoitus on tehdä ostamisesta mahdollisimman turvallista. Jos asiakas kokee pelkän suunnitelman ostamisen riskinä, on koko rakentamisen prosessiin ryhtyminen epävarma. Kodin hankkiminen valmistalona on joka tapauksessa helpompaa, kuin rakennuttaa talo alustakonseptin kautta, jolloin kynnys suunnitelman ostamiselle täytyy pitää mahdollisimman matalana.
Mahdollisuudesta palauttaa suunnitelma voisi seurata, että asiakkaat ostavat suunnitelmia ennen kuin ovat tehneet lopullista päätöstä suunnitelman rakentamisesta. Asetelma voi kuulostaa oudolta, mutta näin voisi tapahtua esimerkiksi tilanteessa, jossa asiakas haluaa konkretisoida unelmaansa ostamalla suunnitelman perheelleen lahjaksi. Asiakas saattaisi myös tarttua rajoitetusti myynnissä olevaan suunnitelmaan ajatuksella, että rakennuttaa sen myöhemmin taloudellisen tilanteensa kohennuttua. Siksi on tärkeää, että suunnitelman ostaminen tehdään tunnetasolla palkitsevaksi päämääräksi. Asiakas voisi kokea olevansa lähempänä talon luomaa arvoa jo pelkän suunnitelman ostamalla.
Suunnitelmien palautus voisi toimia niin, että jos asiakas ei toteuta suunnitelmaa esimerkiksi viiteen vuoteen, hän voi palauttaa suunnitelman ja saa rahansa takaisin. Suunnittelijan ei kuitenkaan tarvitse palauttaa saamiaan myyntivoittoja. Vielä tämänkin jälkeen suunnitelmia voisi vaihtaa toisiin samanhintaisiin suunnitelmiin. Alustayritys voi hyvin kantaa riskin suunnitelmien palauttamisesta, koska vaikka toiminnan lieveilmiönä suunnitelmia saatettaisiin ostaa ja palauttaa paljonkin, on asiakas helpompi taivutella ryhtymään rakennushankkeeseen, kun asiakassuhde on jo luotu. Asiakkaalle voitaisiin muun muassa markkinoida rakennuttamispalvelun ilmaisuutta ja helppoutta, jolloin valmistalojen suuntaan myöhemmin kääntyvä asiakas voitaisiin pitää alustan asiakkaana. On tärkeää muistaa, että valmistaloyritykset käyvät vastaavaa kamppailua asiakkaasta. He pyrkivät vaikuttamaan ostopäätökseen sen kaikilla tasoilla.
Alennukset ovat tehokas tapa vauhdittaa asiakkaan ostopäätöstä. Asiakkaita voi houkutella alennuksilla myös perinteisessä suunnittelutyössä, mutta alennuksen aitous on helposti kyseenalaistettavissa. Suunnittelijan on täytynyt tarjota suunnittelupalveluita tarpeeksi pitkään kiinteillä hinnoilla, jotta alennus tuntuu aidolta. Yleensä yrittäjän kannattaa kuitenkin mukauttaa tuntihintaansa projektien määrän ja asiakkaan maksukyvyn mukaan.
Alennuskampanjoilla voitaisiin myydä muun muassa huonosti kaupaksi menneitä suunnitelmia tai mainostaa palvelua. On kuitenkin selvää, että vaikka suunnitelmasta saisi 20 prosenttia alennusta, ei se olisi vielä merkittävä alennus ottaen huomioon koko rakennusuran kustannukset. Toisaalta jos kohteita olisi suunniteltu yhteistyössä rakennusteollisuuden toimijoiden kanssa, voisi heidät ottaa mukaan kampanjoihin. Tällöin asiakas saisi alennuksella myös esimerkiksi rakennusmateriaaleja. Alennuksia voisi käyttää myös nostamaan nuoria arkkitehtejä. Näin voidaan viestittää, että suunnitelman arvo saattaa kasvaa tulevaisuudessa, ja siksi se kannattaa lunastaa pian.
Hinnoittelulla on useita tavoitteita. Hinnoittelulla varmistetaan riittävä myynti ja tavoitellaan tiettyä markkinaosuutta ja kannattavuutta. Hinnoittelulla luodaan myös mielikuvia tuotteen laadusta ja kilpailueduista, toisaalta vältetään tuhoavaa hintakilpailua. Tuhoava hintakilpailu tarkoittaa tilannetta, jossa alan sisäinen kilpailu johtaa kaikille kannattamattomaan liiketoimintaan.
Hinnoittelua täytyy miettiä jo tuotetta suunnitellessa. On oleellista, mihin kohtaan markkinoita ja kenelle tuote suunnataan. Edullisella hinnalla voidaan kannustaa asiakasta kokeilemaan täysin uutta tuotetta ja korkealla hinnalla voidaan asemoida tuote erittäin laadukkaiden tuotteiden luokkaan.
Hinnoittelussa kannattaa välttää kilpailuperusteisuutta. Kilpailuperusteisessa hinnoittelussa pyritään vastaamaan kilpailijan hintaan tarjoamalla tuote samalla tai vaihtoehtoisesti edullisemmalla hinnalla. Tällöin on vaarana tuhoava hintakilpailu. Siksi tuotteet kannattaa suunnitella riittävän ainutlaatuisiksi, jotta ne nousevat kilpailun yläpuolelle.
Ongelmallista on myös kustannusperusteisuus. Kustannusperusteisuutta on esimerkiksi palveluliiketoiminnan aikaperusteinen hinnoittelu. Aikaperusteisessa hinnoittelussa työn arvo liitetään siihen käytettyyn aikaan. Vaikka suunnitteluprosessin jakaisi eri tuntihintoihin, viestii hinnoittelu asiakkaalle, että työn arvo on kiinni siihen kuluneesta ajasta.
Siksi alustatalouskonseptissa suunnitelmia myydään kiinteällä hinnalla. Kiinteä hinta on asiakkaalle yksiselitteinen. Se helpottaa palvelusta saatavan hyödyn arviointia ja vähentää palveluun liittyviä riskejä. Palveluissa tuntipohjainen hinnoittelu jättää riskin asiakkaalle: Jos prosessissa ilmenee yllättäviä muutoksia, asiakas maksaa pidentyvästä työajasta.
Hyvän hinnoittelun pohjana on markkinaperusteisuus. Markkinaperusteisuudessa tuottaja selvittää, kuinka paljon markkinoilla maksetaan vastaavista tuotteista, ja arvioimalla oman tuotteensa ominaisuuksia sijoittaa tuotteen hinta-asteikkoon tietylle kohdalle. Hinnoittelussa kannattaa miettiä myös kysyntäperusteisuutta, jossa tuotteesta laskutetaan sen mukaan, mitä asiakas on siitä valmis maksamaan. Hinnat asetetaan vastaamaan sitä arvoa, mikä tuotteella on asiakkaalle.
Jos hinnoittelua miettii arkkitehtisuunnittelun arvon muodostumisen kannalta, kannattaa ideoille ja suunnittelijan tuomalle näkemykselle asettaa korkea kiinteä hinta. Ideat määrittelevät koko rakennuksesta myöhemmin saatavaa arvoa ja toisaalta ne voivat syntyä minuuteissa. Hyvän suunnittelijan näkemys ei ole myöskään lähtökohtaisesti korvattavissa. Moni muu suunnittelun osa-alue, kuten piirustusten tekeminen tai jopa pohjien viimeistely on asiakkaan näkökulmasta tilattavissa muualta.
Onnistuneet ansaintamallit häivyttävät asiakkaan käsitystä tuotantokustannuksista. Suoratoistopalvelu Netflix ei muuta palvelunsa hintaa vaihtelevien tuotantokustannuksen mukaan. Palvelulla on hinta, joka vastaa markkinaposition mukaiseen kilpailuun ja yrityksen tehtäväksi jää tasapainotella katteiden ja asiakkaalle annetun arvolupauksen välillä. Tärkeää on hahmottaa myös, että asiakas ei välitä siitä, paljonko palvelu maksaa tuottajalle. Sen sijaan asiakas vertaa hintaa palvelusta saamaansa hyötyyn ja markkinoilla oleviin kilpaileviin palveluihin3. Arkkitehdit eivät saa asiakkaita takaisin valmistaloyrityksiltä ainoastaan selittelemällä suunnittelun vaativuutta ja siihen kuluvaa aikaa.
Kaksi hinnoitteluun liittyvää muuta myyntistrategiaa ovat alennukset ja mahdollisuus ostetun tuotteen palautukseen. Konseptissa näiden strategioiden toteuttamista helpottaa suunnitelmien tuotteistaminen.
Tuotteen palauttaminen tarkoittaa, että asiakas voi palauttaa suunnitelman, jos hän ei ikinä toteuta sitä. Lupauksen tarkoitus on tehdä ostamisesta mahdollisimman turvallista. Jos asiakas kokee pelkän suunnitelman ostamisen riskinä, on koko rakentamisen prosessiin ryhtyminen epävarma. Kodin hankkiminen valmistalona on joka tapauksessa helpompaa, kuin rakennuttaa talo alustakonseptin kautta, jolloin kynnys suunnitelman ostamiselle täytyy pitää mahdollisimman matalana.
Mahdollisuudesta palauttaa suunnitelma voisi seurata, että asiakkaat ostavat suunnitelmia ennen kuin ovat tehneet lopullista päätöstä suunnitelman rakentamisesta. Asetelma voi kuulostaa oudolta, mutta näin voisi tapahtua esimerkiksi tilanteessa, jossa asiakas haluaa konkretisoida unelmaansa ostamalla suunnitelman perheelleen lahjaksi. Asiakas saattaisi myös tarttua rajoitetusti myynnissä olevaan suunnitelmaan ajatuksella, että rakennuttaa sen myöhemmin taloudellisen tilanteensa kohennuttua. Siksi on tärkeää, että suunnitelman ostaminen tehdään tunnetasolla palkitsevaksi päämääräksi. Asiakas voisi kokea olevansa lähempänä talon luomaa arvoa jo pelkän suunnitelman ostamalla.
Suunnitelmien palautus voisi toimia niin, että jos asiakas ei toteuta suunnitelmaa esimerkiksi viiteen vuoteen, hän voi palauttaa suunnitelman ja saa rahansa takaisin. Suunnittelijan ei kuitenkaan tarvitse palauttaa saamiaan myyntivoittoja. Vielä tämänkin jälkeen suunnitelmia voisi vaihtaa toisiin samanhintaisiin suunnitelmiin. Alustayritys voi hyvin kantaa riskin suunnitelmien palauttamisesta, koska vaikka toiminnan lieveilmiönä suunnitelmia saatettaisiin ostaa ja palauttaa paljonkin, on asiakas helpompi taivutella ryhtymään rakennushankkeeseen, kun asiakassuhde on jo luotu. Asiakkaalle voitaisiin muun muassa markkinoida rakennuttamispalvelun ilmaisuutta ja helppoutta, jolloin valmistalojen suuntaan myöhemmin kääntyvä asiakas voitaisiin pitää alustan asiakkaana. On tärkeää muistaa, että valmistaloyritykset käyvät vastaavaa kamppailua asiakkaasta. He pyrkivät vaikuttamaan ostopäätökseen sen kaikilla tasoilla.
Alennukset ovat tehokas tapa vauhdittaa asiakkaan ostopäätöstä. Asiakkaita voi houkutella alennuksilla myös perinteisessä suunnittelutyössä, mutta alennuksen aitous on helposti kyseenalaistettavissa. Suunnittelijan on täytynyt tarjota suunnittelupalveluita tarpeeksi pitkään kiinteillä hinnoilla, jotta alennus tuntuu aidolta. Yleensä yrittäjän kannattaa kuitenkin mukauttaa tuntihintaansa projektien määrän ja asiakkaan maksukyvyn mukaan.
Alennuskampanjoilla voitaisiin myydä muun muassa huonosti kaupaksi menneitä suunnitelmia tai mainostaa palvelua. On kuitenkin selvää, että vaikka suunnitelmasta saisi 20 prosenttia alennusta, ei se olisi vielä merkittävä alennus ottaen huomioon koko rakennusuran kustannukset. Toisaalta jos kohteita olisi suunniteltu yhteistyössä rakennusteollisuuden toimijoiden kanssa, voisi heidät ottaa mukaan kampanjoihin. Tällöin asiakas saisi alennuksella myös esimerkiksi rakennusmateriaaleja. Alennuksia voisi käyttää myös nostamaan nuoria arkkitehtejä. Näin voidaan viestittää, että suunnitelman arvo saattaa kasvaa tulevaisuudessa, ja siksi se kannattaa lunastaa pian.
Mainonta
Arkkitehtien keskuudessa mainontaan on suhtauduttu perinteisesti varauksella. Mainontaa on pidetty jopa epäaitona, ja sitä ollaan tietoisesti vältelty. Asiakkaan ostopäätös on kuitenkin moniosainen prosessi, joka alkaa tarpeen tunnistamisella ja jatkuu tiedonhakuvaiheeseen sekä vaihtoehtojen vertailuun. Jos valmistaloyritys on edesauttamassa tarpeiden tunnistamista ja tarjoamassa tukea asiakkaan tiedonhakuvaiheessa esimerkiksi verkossa, on asiakkaan luontevaa valita valmistaloyritys arkkitehtipalvelun sijaan.
Alustalle olisi tärkeää houkutella kuluttajia siksi, että mitä enemmän suunnitelmat tavoittavat mahdollisia asiakkaita, sitä todennäköisemmin jokaiselle arvokkaalle idealle löytyy ostaja. Sopivan suunnittelijan ja asiakkaan kohtaaminen on arkkitehtuurin etu. Koska alusta yhdistää palveluntarjoajat ja ostajat, voi alustaa pitää yhtenä liiketoiminnan arvokkaimmista resursseista4. Sen toimivuus, kiinnostavuus ja tunnettuus kiteyttää liiketoiminnan onnistumisen.
Mainostamisessa pitäisi löytää tasapaino alustan ja suunnitelmien mainostamisen välille. Lähtökohtana voisi olla, että merkkiteoksia mainostetaan yksinään ja perussuunnitelmia osana alustaa. Näin tavanomaiset suunnitelmat saisivat nostetta harvinaisemmista suunnitelmista. Toisaalta edulliset suunnitelmat voivat johdatella asiakkaan tutustumaan myös arvokkaisiin suunnitelmiin. Lisäksi alustaa voidaan mainostaa suunnittelijoiden kautta.
Alustan markkinointiin kuuluu myös sisältö, joka ei liity suoraan suunnitelmien mainontaan. Sivustolle voisi tuottaa sisältöä esimerkiksi suunnitelmia ostaneiden asiakkaiden rakennusurakoista. Mikäli sivusto tulisi tunnetuksi paikkana inspiroitua laadukkaasta arkkitehtuurista, sivustoa käyttäisivät muutkin, kuin suunnitelmien ostajat. Oman lisänsä alustan tunnettuudelle tuovat myös alustan ympärille muodostuneet asiakas- ja asiantuntijaverkostot.
Alustalle olisi tärkeää houkutella kuluttajia siksi, että mitä enemmän suunnitelmat tavoittavat mahdollisia asiakkaita, sitä todennäköisemmin jokaiselle arvokkaalle idealle löytyy ostaja. Sopivan suunnittelijan ja asiakkaan kohtaaminen on arkkitehtuurin etu. Koska alusta yhdistää palveluntarjoajat ja ostajat, voi alustaa pitää yhtenä liiketoiminnan arvokkaimmista resursseista4. Sen toimivuus, kiinnostavuus ja tunnettuus kiteyttää liiketoiminnan onnistumisen.
Mainostamisessa pitäisi löytää tasapaino alustan ja suunnitelmien mainostamisen välille. Lähtökohtana voisi olla, että merkkiteoksia mainostetaan yksinään ja perussuunnitelmia osana alustaa. Näin tavanomaiset suunnitelmat saisivat nostetta harvinaisemmista suunnitelmista. Toisaalta edulliset suunnitelmat voivat johdatella asiakkaan tutustumaan myös arvokkaisiin suunnitelmiin. Lisäksi alustaa voidaan mainostaa suunnittelijoiden kautta.
Alustan markkinointiin kuuluu myös sisältö, joka ei liity suoraan suunnitelmien mainontaan. Sivustolle voisi tuottaa sisältöä esimerkiksi suunnitelmia ostaneiden asiakkaiden rakennusurakoista. Mikäli sivusto tulisi tunnetuksi paikkana inspiroitua laadukkaasta arkkitehtuurista, sivustoa käyttäisivät muutkin, kuin suunnitelmien ostajat. Oman lisänsä alustan tunnettuudelle tuovat myös alustan ympärille muodostuneet asiakas- ja asiantuntijaverkostot.
Pientalot, rivitalot ja kerrostalot
Seuraavalla sivulla esitellään esimerkki suunnittelun ja rakentamisen prosessien etenemisestä alustatalouskonseptissa. Kuvaus on tehty pientalojen tai vapaa-ajan asuntojen kontekstissa. Kuvauksessa lähdetään arkkitehdin suunnitteluideasta, eikä prosessi sisällä ulkoisia tai rakennusteollisuudelta tulleita investointeja suunnitteluun. Prosessikuvauksen yhteydessä esitellään kuitenkin joitain esimerkkejä, joilla suunnitteluun voitaisiin kerätä pääomia.
Alustatalouskonsepti on huomattavasti helpommin sovellettavissa pientalosuunnitteluun, kuin kerrostalohankkeisiin pientalojen yksinkertaisemman omistuspohjan ja rakennusurakan muodon takia. Jatkokehittämisen jälkeen alustalouskonsepti olisi kuitenkin tietyin ehdoin sovellettavissa kerrostalorakentamiseen. Muut asumisen muodot, kuten pari- ja rivitalot olisivat sovellettavissa näiden kahden ääripään kautta.
Kerrostalohankkeissa palvelu rakennettaisiin ryhmärakentamisen ympärille. Ryhmärakentamisessa rakennuttajana toimii perinteisen rakennusyrityksen sijaan joukko yksityisiä ihmisiä. Asiakkaat voisivat verkostoitua alustalla, ja etsiä samoista asuinympäristöistä ja asumisen muodoista kiinnostuneita kotitalouksia. Asiakasryhmä valitsee alustalta suunnitelman ja arkkitehdin, ja etsii hankkeesta kiinnostuneen rakennusliikkeen. Suunnitelma toimisi lähtökohtana, jota sovellettaisiin kotitalouksien ja tontin tarpeisiin. Tavoitteena olisi löytää joukko ihmisiä, joilla on yhteinen päämäärä ja suunnitelman inspiroima tavoite toteuttaa hanke toiveittensa mukaan. Rakennusteollisuuden tasolla toiminta tarkoittaisi, että kuluttajille annettaisiin enemmän työkaluja toteuttaa toivomaansa rakentamista.
Alustatalouskonsepti on huomattavasti helpommin sovellettavissa pientalosuunnitteluun, kuin kerrostalohankkeisiin pientalojen yksinkertaisemman omistuspohjan ja rakennusurakan muodon takia. Jatkokehittämisen jälkeen alustalouskonsepti olisi kuitenkin tietyin ehdoin sovellettavissa kerrostalorakentamiseen. Muut asumisen muodot, kuten pari- ja rivitalot olisivat sovellettavissa näiden kahden ääripään kautta.
Kerrostalohankkeissa palvelu rakennettaisiin ryhmärakentamisen ympärille. Ryhmärakentamisessa rakennuttajana toimii perinteisen rakennusyrityksen sijaan joukko yksityisiä ihmisiä. Asiakkaat voisivat verkostoitua alustalla, ja etsiä samoista asuinympäristöistä ja asumisen muodoista kiinnostuneita kotitalouksia. Asiakasryhmä valitsee alustalta suunnitelman ja arkkitehdin, ja etsii hankkeesta kiinnostuneen rakennusliikkeen. Suunnitelma toimisi lähtökohtana, jota sovellettaisiin kotitalouksien ja tontin tarpeisiin. Tavoitteena olisi löytää joukko ihmisiä, joilla on yhteinen päämäärä ja suunnitelman inspiroima tavoite toteuttaa hanke toiveittensa mukaan. Rakennusteollisuuden tasolla toiminta tarkoittaisi, että kuluttajille annettaisiin enemmän työkaluja toteuttaa toivomaansa rakentamista.